CIA - SecMeter Audit

Go to content

Main menu:

CIA

Tietopalvelut > Tiedustelupalvelut > USA
CIA on Yhdysvaltain suurin tiedusteluvirasto, jonka toiminta-alue on ulkomaat. Organisaatiosta käytetään yleisesti nimitystä "Yhtiö". Virastolla ei ole pidätysoikeuksia. CIA:n johtajan valitsee presidentti, mutta ehdokkaan tulee saada kongressin hyväksyntä ennen nimittämistä.

Yhdysvallat on harjoittanut ulkomaantiedustelua George Washingtonin ajoista, mutta valtiollisella tasolla ulkomaantiedustelua on harjoitettu koordinoidusti vasta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen.

OSS (Office of Strategic Services) toimi vuosina 1942-1945. OSS oli CIA:n edeltäjä ja strategisten voimien keskus, joka keskittyi toiminnassaan sotilastiedusteluun.

Yhdysvaltain presidentti Harry S. Truman hajotti yrityksen tarpeettomana toisen maailmansodan päättyessä. Tuolloin Yhdysvalloilta puuttui ulkomaantiedustelun salaisiin operaatioihin tarkoitettu organisaatio, jonka tehtävä on kerätä, analysoida ja raportoida ulkomailta kerättyjä tiedustelutietoja.

Lopulta presidentti Truman allekirjoitti kansallisen turvallisuuslain. Laki johti CIA:n perustamiseen 18.9.1947. Heti CIA:n perustamisen aikoihin arveltiin, että CIA:n toiminta tulisi olemaan ristiriidassa demokratian periaatteiden kanssa. CIA-laki saatettiin voimaan kongressissa 27.5.1949. Laki antoi virastolle laajat toimintavaltuudet USA:n ulkopuolella.

Presidentti Truman perusti Central Intelligence Groupin tammikuussa 1946, ohjaamaan ja koordinoimaan tiedustelupalveluja. Samana vuonna presidentti Truman nimitti tiedusteluyhteisön johtajaksi (DCI, Director of Central Intelligence) kontra-amiraali Sidney William Souersin.

Hänen jälkeen vuosina 1946-1947 johtajana toimi Hoyt Sanford Vandenberg. DCI oli Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisön johtaja, joka toimii presidentin neuvonantajana kansalliseen turvallisuuteen liittyvissä tiedustelupalvelun asioissa. DCI toimii myös CIA:n johtajana.

Vuonna 2004 päätettiin uudistaa Yhdysvaltojen kansallinen tiedustelu. Osana uudistusta perustettiin 21.4.2005 uusi kansallisen tiedustelujohtajan virka (DNI, Director of National Intelligence). Vanha DCI toimi Yhdysvaltojen tiedusteluyhteisöjen johtajana huhtikuuhun 2005 asti.

Presidentti Barack Obama nimesi 5.6.2010 uudeksi kansalliseksi tiedustelujohtajaksi ilmavoimista eläkkeelle jääneen kenraaliluutnantti James Clapperin. Hänen edeltäjänsä amiraali Dennis Blair joutui eroamaan 28.5.2010 epäonnistuttuaan tiedustelutehtävissä.

Presidentti Barack Obama nimitti keskiviikkona 12.6.2013 CIA:n historian ensimmäisen naispuolisen varajohtajan. Tehtävään nimitettiin Avril Haines. Hän työskenteli aiemmin Valkoisen talon lakineuvojana.

Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön kokonaisjohtamisessa on nähty ongelmia. Eri lähteissä on toistuvasti kiinnitetty huomiota DCI:n ja puolustusministerin väliseen vallan ja vastuun tarkkaan rajaukseen. Ne olivat vielä 2016 epämääräisiä ja huonosti määriteltyjä, vaikka käytännössä yhteistyö sujuikin tyydyttävästi.

CIA:n johtajat

  1. Roscoe Henry Hillenkoetter 1947 - 1950
  2. Walter Bedell Smith 1950 - 1953
  3. Allen Dulles 1953 - 1961
  4. John Alexander McCone 1961 - 1965
  5. Richard McGarrah Helms 1966 - 1973
  6. William Egan Colby 1973 - 1976
  7. George Herbert Walker Bush 1976 - 1977
  8. Stansfield M. Turner 1977 - 1981
  9. William Joseph Casey 1981 - 1987
  10. William Hedgcock Webster 1987 - 1991
  11. Robert Michael Gates 1991 - 1993
  12. Robert James Woolsey, Jr. 1993 - 1995
  13. John Mark Deutch 1995 - 1996
  14. George John Tenet 1977 - 2004
  15. Porter Johnston Goss 2004 - 2005
  16. Michael Hayden 2006 - 2009
  17. Leon Panetta 2009 - 2011
  18. David Petraeus 2011 - 2012
  19. Michael Morell 2012 - 2013
  20. John Brennan 2013 - 2017
  21. Mike Pompeo 2017 -

CIA:n historia on samankaltainen kuin muiden suurvaltojen ulkomaantiedustelupalveluiden historiat, julmia operaatioita, vääristeltyjä analyysejä ja suuria ristiriitaisuuksia. CIA:n historiaan liittyy tiedustelutappioita ja menestystarinoita. Koko 1990-luvun CIA:ta ovat riepotelleet vakoiluskandaalit ja epäonnistuneet henkilövalinnat.

CIA:n kylmänsodan aikainen toiminta painottui Euroopassa kommunismin torjuntaan. CIA organisoi ja rahoitti kommunismin vastaisia voimia kaikkialla Euroopassa, pyrkien torjumaan Neuvostoliiton vaikutusvallan kasvua.
Tätä tarkoitusta varten perustettiin mm. Radio Free Europe, jonka suunnittelu alkoi vuonna 1948. Radiolähetykset alkoivat kuulua vastaanottimista kaksi vuotta myöhemmin.

Suomalaisille poliitikoille tuli tutuksi {Anchor:John_Raymond_ylitalo}John Raymond Ylitalo (1916-1987), joka toimi mm. Yhdysvaltain Helsingin lähetystön attaseana. Hän jäi eläkkeelle vuonna 1976 palveltuaan sitä ennen maataan Helsingissä, Munchenissä, Manillassa, Mexico Cityssä ja suurlähettiläänä Paraguayssa vuosina 1969-1972. Raymond Ylitalo kuoli syöpään 70-vuotiaana. Lähde: (The New York Times 19.2.1987)

Raymond Ylitalo edusti Suomessa CIA:ta ja hänen tehtävänään oli raportoida kommunismin vastaisiin operaatioihin liittyvistä asioista. Suomessa CIA tuki taloudellisesti mm. tiettyjen poliittisten piirien vaalityötä. Ylitalo joutui Suomessa toimiessaan KGB:n aktiiviseen seurantaan.

Kylmän sodan aikana CIA lähetti Suomeen nuoria vaihto-oppilaita tiedustelijoiksi. Vielä 2000-luvun alussa nämä aikuisiksi varttuneet tiedustelijat tulivat lomailemaan Suomeen ylläpitääkseen kielitaitoa ja kontakteja ystäväpiiriinsä.

Suomi joutui tahtomattaan Neuvostoliiton naapurina myös sotilastiedustelun näyttämöksi. CIA oli sijoittanut 1960-luvulla mm. pakettiautoon salaisen liikkuvan kuunteluaseman, jonka avulla tallennettiin CIA:n vakoilulentojen aikana Neuvostoliiton ilmapuolustuksen luoteisten radioasemien viestiliikennettä.

Neuvostoliiton radioasemat aktivoituivat CIA:n Lockheed A-12 tiedustelukoneen Oxcart (Härkävankkuri) lentojen aikana. Lockheed A-12 kuten myös aiemmin U-2 vakoilukoneet olivat siviilikoneita. A-12 koneen sotilasversio oli SR-71.

Operaatiosuunnitelman mukaisesti tiedustelulennolla mitattiin Tallinnan alueelle sijoitettujen valvontatutkien ominaisuuksia (mm. tehoja ja aallonpituuksia). Lentojen aikana kuvattiin myös tutka-asemia. Pääkaupunkiseudulle sijoitetun liikkuvan kuunteluaseman (tunnettiin nimellä VA POINT) tarkoituksena oli tukea tiedusteluoperaatiota.

CIA:n tiedustelulentojen reitti kulki Pohjois-Atlantilta Norjan ja Ruotsin ilmatilan kautta Suomen ilmatilaan Oulun pohjoispuolelta. Rovaniemen eteläpuolelta reitti suuntautui kaakkoon Imatran pohjoispuolelle, josta edelleen lounaaseen Suomenlahdelle Virolahden suuntaan.

Koneen sivuttaessa Viron rannikon Tallinnan länsipuolella käynnistyivät koneeseen sijoitetut mittausinstrumentit. CIA halusi selvittää nimenomaan Neuvostoliiton sodan ajan  viholliskoneiden ilmaisemiseen käytettävän signaalin. CIA julkaisi ykityiskohtaisia tietoja sisältävän asiakirjan ”OXCART RECONNAISSANCE OF TALLINN SITES” Freedom of information act (FOIA) -internetsivuistollaan.

CIA ei kyennyt ennustamaan suuria olennaisia muutoksia kuten esimerkiksi Neuvostoliiton hajoamista, Afganistanin sodan käänteitä, terrorismin kehittymistä tai Ukrainan kriisiä. Yhdysvalloille ongelmaksi muodostui se, ettei CIA osannut kommunikoida uskottavasti epäilevien ja epäröivien presidenttien kanssa.

Ukrainan kriisi yllätti myös CIA:n. EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen johtaja Ilkka Salmi totesi YLE:n haastattelussa, että Ukrainan nopeasti kehittynyt kriisi yllätti CIA:n. CIA ei kyennyt uhkakuvien jäsentelyssä ennustamaan Ukrainan tapahtumia. Lähde: (yle.fi 18.3.2014)

Kylmän sodan aikana CIA yritti useita kertoja vaihtaa valtaa mm. Kuubassa. Se käytti kaikkia mahdollisia keinoja tavoitteensa saavuttamiseksi, mutta turhaan. CIA yritti mm. murhauttaa Fidel Castron 638 kertaa. Kaikki yritykset epäonnistuivat. Myrkytysyrityksiä enemmän sai julkisuudessa huomiota yritys ujuttaa Castron suuhun räjähtävä sikari (Castron sikarimerkki oli Cohiba).

Irakin sotaan liittyvät salaiset vankilat, vankien kidutukset ja vankikuljetukset, joista osa tapahtui Euroopan ilmatilassa jäävät syvinä arpina CIA:n historiaan. Kuljetuksissa CIA käytti mm. oman lentoyhtiönsä Premier Executive Transportin kalustoa. EU katsoi raportissaan, että vankikuljetuksissa oli nähtävästi loukattu perustavia eurooppalaisia sekä kansainvälisiä oikeuksia. Lähde: (EU P6 TA-PROV(2005)0529)

Suomeen Helsinki-Vantaan lentokentälle vankeja kuljettanut Herkules-kone teki tunnin mittaisen välilaskun toukokuussa 2003. Kone oli ilmoitettu Yhdysvaltain suurlähetystön rahtilennoksi. Suomen ulkoministeriö ei saanut pyynnöstä huolimatta Yhdysvalloilta suoraa vastausta lentokuljetuksen luonteesta.

Vuonna 2001 CIA yritti soluttautua islamilaisiin järjestöihin Eurooppaan perustettujen peiteyritysten kautta. Syyskuun terrori-iskujen jälkeen CIA perusti 12 peiteyritystä mm. investointipankkeja ja konsulttiyhtiöitä, joissa CIA:n agentit esiintyivät työntekijöinä. Operaatio epäonnistui mm. siitä syystä, että liikemiehillä ei ole juurikaan yhteyksiä al-Qaida-verkostoon. Kahta lukuun ottamatta peiteyritykset purettiin. Lähde: (Savon Sanomat 17.2.2008)

Vuonna 2001 CIA ilmoitti Iranin kehittelevän aggressiivisesti ydinasetta. Tiedustelupalvelu kertoi hankkineensa tästä riittävät todisteet. Vuonna 2006 YK:n entinen asetarkastaja David Albright arvioi, että Iran pystyy rakentamaan ydinpommin vuoteen 2009 mennessä.

USA puolestaan arvioi ydinpommin olevan mahdollinen vuoteen 2010 mennessä. Ydinpommien kuljettamiseen valittuihin kohteisiinsa Iran on jo testannut Shahab-3-ohjuksiaan. Iranin ydinaseohjelman tuhoaminen on tänään CIA:n ja muiden länsivaltojen tiedustelupalveluiden keskeisin globaali hanke.

CIA:n vahvuus on salakuuntelu lähes kaikissa valtioissa. Osoituksena tästä on kurdijohtaja Abdullah Öcalanin pidätys Keniassa. CIA pystyi vaivatta salakuuntelemaan Öchalanin Kreikan lähetystöstä käymiä puheluita. CIA:n taktiikkana on etuisuuksien lupaaminen tai kohdevaltion painostaminen kaupallistaloudellisilla menetyksillä, jos tarvittavia salakuuntelumahdollisuuksia ei järjestetä.

USA:n tiedusteluvirastot ovat ulkoistaneet 27 % tiedustelun ydintoiminnoista (vakoojien työstä). Riippuvuus yksityisten yritysten palveluista sai alkunsa syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskujen jälkeen. Yksityisiltä yrityksiltä ostettujen palveluiden osuus on yli neljäsosa kaikista Yhdysvaltain vakoiluoperaatioista. Yksityiset yritykset suorittavat tiedustelutehtäviä sujuvasti mm. Afganistanissa ja Irakissa.

CIA:lla suurin budjetti
CIA:n budjetti oli vuonna 2013 noin 14.7 miljardia dollaria (vuosi 1994 noin 4,8 miljardia dollaria). Vuonna 2013 CIA:n palveluksessa oli 22 206 henkilöä. CIA käytti salaisiin puolisotilaallisiin operaatioihin lähinnä Pakistanissa, Afganistanissa, Iranissa, Jemenissä ja Afrikassa noin 2,6 miljardia dollaria. Ulkomailla väärien henkilöllisyyksien peitteellä työskentelevien henkilöiden toimintaan kului 68,6 miljoonaa dollaria.

CIA:n budjetista 1,7 miljardia dollaria (noin 12 %) hupeni NSA:n CLANSIG-nimellä tunnetun vastapuolen radio- ja puhelinviestinnän sieppaamiseen tarkoitetun ohjelman kehittämiseen.

Vuonna 2008 CIA ja muut tiedusteluvirastot työllistivät noin 36.000 yksityisen palvelusektorin henkilöä. Ulkoisen työvoiman määrä on pysynyt suuruusluokaltaan samanlaisena vuodesta 2001. Arvioiden mukaan noin neljännes (noin 5500 henkilöä) Yhdysvaltain diplomaattikunnasta toimii tavalla tai toisella CIA:n kanssa. Lähde: (cryptome.com)

USA:n tiedusteluyhteisö on ollut kehityksestä huolissaan, koska riippuvuus ulkoisten yritysten palveluista on ollut kasvussa ja toisaalta tilapäistyövoiman luotettavuus muodostaa merkittävän huolenaiheen. Eläkkeellä olevan entisen kansallisen tiedustelun johtajan amiraali Dennis Blairin mukaan vuonna 2009 tiedustelubudjetti oli 75 miljardia dollaria.

Vakoilua harjoittavien tiedusteluvirastojen kustannusosuus kokonaisbudjetista oli noin 43 miljardia dollaria. Ulkoisten yritysten käyttöä on moitittu tiedustelun kustannuksia lisäävänä, koska lahjakkaimmat ja kokeneimmat tiedusteluvirkamiehet siirtyvät yksityisiin yrityksiin parempien palkkojen perässä. Toisaalta on todettu, että yksityiset yritykset auttavat kustannustenhallinnassa, koska ammattitaitoisia henkilöitä on mahdollisuus palkata helpommin lyhytkestoisiin operaatioihin.

Tiedusteluviraston palveluksessa olevan "vakoojan" palkkakustannus on noin 125.000 dollaria vuodessa. Vastaavasti yksityisen yrityksen palveluksessa oleva työntekijä saa palkkaa noin 207.000 dollaria vuodessa.

Yksityisille yhteistyöyrityksille annetuista tehtävistä 27 % on koostunut tiedusteluoperaatioista, 19 % tietojen analysoinnista ja 22 % on suorittanut tietoverkkoihin ja tietotekniikkaan liittyviä tehtäviä.

Näihin lukuihin ei sisälly vakoilusatelliittien ja atk-laitteiden parissa toimivien yritysten henkilöstö, eikä kahvilatoiminnan tai turvallisuusvartioinnin henkilöstö. Mikäli mukaan lasketaan myös tiedustelun ydintoimintojen ulkopuoliset tehtävät, nousee yksityisten yritysten osuus noin 70 % koko työvoimasta. Lähde: (Los Angeles Times 28.8.2008)

Vuonna 2009 CIA:n agenteista 13 prosenttia puhui vieraita kieliä ja 22 prosenttia kuului vähemmistöihin. CIA halusi rekrytoida lisää vieraita kieliä puhuvia agentteja keskeisille toiminta-alueilleen. Tarvetta oli erityisesti arabian, venäjän, korean, pashtun ja urdun kielen osaajille.

Vaatimuksena oli myös Yhdysvaltain kansalaisuus. Rekrytointikanavina CIA käytti mm. internetin sosiaalisia yhteisöpalveluita kuten YouTubea, MySpacea ja Facebookia. Muita CIA:n käyttämiä medioita olivat mm. rekrytointisivu Career Builder, Washington Post ja The Economist. Lähde: (Times Online 31.3.2009)

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama määräsi kidutukset ja salaiset vankilat lopetettaviksi
Yhdysvaltain presidentti Barack Obama antoi 9.1.2009 CIA:n uudelle tulevalle johtajalle Panettalle ja kansallisen tiedustelutoiminnan johtoon nimetetylle amiraali Dennisille käskyt olla turvautumatta kidutukseen terroriepäiltyjen kuulusteluissa. Yhdysvaltain armeija oli jo aiemmin syyskuussa 2008 kieltänyt hukuttamisen jäljittelyn ja seitsemän muuta kidutukseksi luokiteltavan kuulustelutekniikkan käytön.

Virallisesti presidentti Barack Obama allekirjoitti määräyksen 22.1.2009. Presidentti määräsi myös CIA:n sulkemaan kaikki salaiset vankilansa ja kielsi CIA:ta perustamasta vastaavanlaisia laitoksia tulevaisuudessa. Presidentti Barack Obaman mukaan kidutuksesta luopumisen jälkeenkin voidaan tiedustelutietoa hankkia tehokkaasti. Eurooppaan sijoitetuissa vankiloissa säilytettiin CIA:n kaikkein tärkeimmiksi luokittelemia vankeja.

CIA ei ole itse paljastanut salaisten vankiloidensa sijaintia. Euroopan maissa salaisia vankiloita on epäilty olleen ainakin Puolassa, Romaniassa ja Liettuassa Vilnan lähistöllä. Lähde: (ABC-News 20.8.2009). CIA:n salaisena pitämässä sisäisessä tutkimusraportissa todistetaan, että CIA:n kuulustelijat käyttivät vankiloissa karkeita ja kiellettyjä kuulustelumetodeja mm. valeteloitusta. Läheet: HS.fi 22.8.2009, YLE.fi 22.8.2009, MTV3.fi 22.8.2009.

Liettuan parlamentti julkaisi parlamentin puolustusvaliokunnan tutkimuksen tuloksen, jonka mukaan CIA:lla oli Liettuassa kaksi salaista vankilaa. Ensimmäinen vankila avattiin vuonna 2002 ja toinen 2004. CIA oli perustanut vankilat yhteistyössä Liettuan tiedustelupalvelun kanssa.

Liettuaan laskeutui 2003 – 2006 välisenä aikana kuusi CIA:n lentoa. Liettuan rajaviranomaisilla ei ollut oikeutta tarkistaa koneita. Selvityksen mukaan viranomaisille ei kerrottu asiasta, eikä asialla ollut poliittista hyväksyntää. Ensimmäisessä selvityksessä ei löytynyt todisteita pidätyskeskuksen olemassaolosta. Lähteet: (US.fi 22.12.2009, HS.fi 22.12.2009)

CIA:n Liettuaan rekisteröity sateenvarjo-organisaatio Elite LLC osti vuonna 2004 liettualaisen ratsastuskoulun ja kahvilan ja kätki tiloihin salaisen pidätyskeskuksen. Vankilassa säilytettiin ja kuulusteltiin terrorismista epäiltyjä henkilöitä. Paksujen betoniseinien ympäröimässä tilassa käytettiin kuulustelumetodeina kidutusta eri muodoissa, kuten valvottamista.

ABS Newsin julkaiseman uutisen lähteinä olivat nimettömänä esiintyneet liettualaisviranomaiset ja entinen amerikkalainen tiedustelu-upseeri. Lähteiden mukaan ratsastuskoululla ja vilnalaisessa kahvilassa kuulusteltiin samaan aikaan jopa kahdeksaa al-Qaida -yhteyksistä epäiltyä henkilöä. Lähteet: (ABC New 18.11.2009, HS.fi 19.11.2009)

Yhdysvaltalainen ihmisoikeusjärjestö Open Society Foundations julkaisi vuonna 2013 laajan 216-sivuisen raportin CIA:n salaisista vankilennoista. Lentojen järjestelyihin tavalla tai toisella liittyi 54 valtiota. Raportin mukaan Suomi olisi myös antanut luvan lentokentän käyttöön. Lähde: (Globalizing Torture: CIA Secret Detention and Extraordinary Rendition, ISBN 978-1-936133-75-1, New York 2013)

Suomen ulkoministeriö tutki vuonna 2011 kaikkiaan 150 epäilyttävän lennon tiedot vuosilta 2001 – 2006. Ulkoministeriön mukaan yhtä lentoa lukuun ottamatta kaikki olivat siviililentoja. Epäilyksen alaiseksi jäänyt kone oli N733MA, jolle pääesikunta oli myöntänyt luvan välilaskuun Helsingin lentokentälle 18.12.2002. Koneen ilmoitettiin olevan matkalla Kirgisiasta Islantiin.

Liettuan hallituksen selvityksen mukaan kone N733MA oli laskeutunut Helsingin lentokentälle myös 25.11.2006. Kone oli tulossa Portugalista ja tehnyt välilaskun myös Liettuassa. Amnesty International kertoi puolestaan, että sillä oli todisteet kaikkiaan 12 CIA:n Helsinkiin suuntautuneesta vankilennosta.

Suomalainen YK:n ihmisoikeusasiantuntija osallistui CIA:n pidätyskeskuksia koskevaan selvitykseen
Presidentti Barack Obaman määräyksen jälkeen YK päätti tehdä selvityksen CIA:n käyttämistä salaisista pidätyskeskuksista. Asiaa selvittämään nimettiin kaksi YK:n ihmisoikeusraportoijaa, joista toinen oli suomalainen Martin Scheinin. Hän luonnehti pidätyskeskuksia "yhdeksi kauhistuttavimmista käytännöistä", jotka tulivat käyttöön vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen jälkeen. Lähteet: (HS.fi 10.3.2009, Kaleva 10.3.2009, Pohjalainen 10.3.2009)

Wikileaksin julkaisemat cablegate-raportit paljastavat, että Yhdysvallat painosti useita maita ottamaan vastaan Guantánamon vankeja. Yhdysvallat pidätti Afganistanissa 17 uiguuria epäiltynä terrorismista. Kiinan diplomaatit Helsingissä varoittivat suomalaisia ottamasta uiguureja vastaan. Toimenpide olisi vahingoittanut Kiinan ja Suomen kahdenvälisiä suhteita.

Kidutusmenetelmien käyttö aiheutti myös CIA:n kuulustelijoille traumoja
CIA käytti kidutukseksi luokiteltavia kuulustelumenetelmiä päällikkövirkailijoidensa määräyksestä. Kuulustelijat pitivät esimerkiksi valehukuttamista hyväksyttävänä, koska CIA:n psykologi sanoi niin. Kidutukset kuten esimerkiksi valehukuttamiset eivät tuottaneet toivottua tulosta. Kovia menetelmiä painostettiin käyttämään, vaikka kuulustelijat olivat varmoja, ettei kiduttamisella saada enää uutta tietoa.

YK:n ihmisoikeusraportoija Manfred Nowakin mukaan Yhdysvallat rikkoo kansainvälistä oikeutta, jos se ei aseta CIA:n työntekijöitä syytteeseen kidutuksesta. Nowak viittasi Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman lausuntoon, jonka mukaan kovista kuulustelumenetelmistä ei nosteta syytteitä tekijöitä vastaan. Presidentti Obaman mukaan CIA:n kuulustelijat noudattivat vain presidentti George W. Bushin ohjeita. Lähteet: (MTV3 18.4.2009, Ilta-Sanomat 18.4.2008, Whasington Post 18.4.2009)

CIA:n lääkärit osallistuivat kuulusteluihin ja kidutukseen
Punainen Risti tuomitsi CIA:n lääkärien toiminnan lääkärinetiikan vastaisena. Punaisen Ristin raportin mukaan CIA:n lääkärit tallensivat kuulusteltavien elintoimintoihin liittyviä tietoja kidutusten yhteydessä. American Medical Associationin mukaan lääkäreiden osallistuminen kuulusteluihin ja kidutukseen on vastoin keskeisiä eettisiä arvoja. CIA:n tavoitteena oli yhdessä lääkäreiden kanssa kehittää tehokkaita kuulustelumenetelmiä.

Esimerkiksi vesikidutusmenetelmien (hukuttaminen) yhteydessä kerättiin tietoja vangin veren happipitoisuudesta, josta nähtiin missä vaiheessa vanki oli kuolemassa hapenpuutteeseen. Kuulusteltavien fysiologisia tietoja kerättiin myös esimerkiksi kasvoon lyöntien, huputetun pään jyskytyksen seinää vasten, ahtaaseen laatikkoon tai kylmään huoneeseen sulkemisen sekä nukkumisen estämisen yhteydessä. Lähde: (The Guardian 2.9.2009)

CIA vakoili Yhdysvaltain tiedustelukomitean tietokoneita
Yhdysvaltain senaatin tiedustelukomitean puheenjohtaja Dianne Feinstein väitti CIA:n vakoilleen Yhdysvaltain senaatin tiedustelukomitean jäsenten tietokoneita. Feinstein esitti arvostelunsa senaatin istunnossa. CIA oli vakoillut tiedustelukomitean suljettuun verkkoon liitettyjen tietokoneiden sisältöä.

CIA oli kiinnostunut tiedustelukomitean laatiman 6000 -sivuisen salaisen raportin sisällöstä, jossa käsiteltiin CIA:n käyttämiä kuulustelumenetelmiä 9/11-hyökkäyksen tutkimuksissa. Tiedustelukomitea käytti työssään CIA:n toimitiloissa olevaa työhuonetta, jossa komitean jäsenillä oli mahdollisuus tutustua CIA:n kuulustelutekniikoita käsittelevien asiakirjojen tutkintaan.

CIA:n johtaja John Brennan torjui syytöksen ja selitti Feinsteinille lähettämässään kirjeessä, että agentit olivat ainoastaan tutkineet tiedustelukomitean tietokoneita mahdollisten tietomurtojen varalta ja yrittäneet selvittää, oliko joku käynyt katsomassa kiistanalaisen raportin tietoja. Lähteet: (online.wsj.com 11.3.2014, huffingtonpost.com 11.3.2014)

Italia langetti CIA:n agenteille tuomioita
CIA:n agentit sieppasivat terrorismista epäillyn egyptiläisen miehen Italiassa ja kuljettivat hänet kuulusteluja varten Egyptiin. Teko tapahtui helmikuussa 2003. Siepattu kertoi joutuneensa vankeuden aikana kidutetuksi. Hänet vapautettiin vuonna 2007 ilman syytteitä.

Teosta syytettiin 26 CIA:n agenttia ja näiden lisäksi seitsemää italialaista. Milanolainen tuomioistuin luopui kolmea yhdysvaltalaista ja viittä italialaista vastaan koskevista syytteistä, koska heitä suojasi diplomaattinen koskemattomuus tai se, että todisteet heitä vastaan rikkoivat valtion salassapitosäännöksiä. Näiden joukossa olivat CIA:n entinen Italian-päällikkö Jeffrey Castelli ja Italian sotilastiedustelun entinen johtaja Nicolo Pollari.

Osallisuudesta sieppaukseen tuomittiin poissaolevina 23 CIA:n agenttia. CIA:n Milanossa sijaitsevan tiedusteluaseman entiselle johtajalle Robert Ladylle langetettiin kahdeksan vuoden vankeustuomio. Muut 22 yhdysvaltalaista, joista yksi Yhdysvaltain ilmavoimien eversti, tuomittiin viideksi vuodeksi vankeuteen. Kaksi Italian salaisen palvelun työntekijää tuomittiin kolmen vuoden vankeusrangaistuksiin.

Tuomitut määrättiin maksamaan miljoona euroa vahingonkorvausta siepatulle egyptiläismiehelle ja puoli miljoonaa hänen vaimolleen. Oikeudenkäynti oli ensimmäinen, jossa käsiteltiin CIA:n vankilentoja. Lähde: (YLE.fi 4.11.2009)
Italian korkein vetoomustuomioistuin vahvisti keskiviikkona 19.9.12012 CIA:n agenttien tuomiot. Oikeudenkäynti kesti yli kolme vuotta. Tuomiot luettiin agenteille poissaolevina, koska Yhdysvallat ei suostunut luovuttamaan heitä ulkomaille tuomittaviksi.

Italian oikeusministeriö esitti Yhdysvalloille uuden luovutusvaatimuksen tuloksetta. Tuomitut voivat joutua pidätetyksi, jos he palaavat joskus Eurooppaan. Lähteet: (iltasanomat.fi 19.9.2012, guardian.co.uk 20.9.2012)

CIA tuki Pakistanin tiedustelupalvelua sadoilla miljoonilla dollareilla
Los Angeles Timesin mukaan CIA tuki Pakistanin tiedustelupalvelua ISI:a (Inter-Services Intelligence) sadoilla miljoonilla dollareilla. CIA maksoi palkkiorahoja surmatuista tai kiinni saaduista ääriryhmien jäsenistä. CIA:n rahallinen tuki oli jopa noin kolmannes ISI:n budjetista.

CIA:n työntekijän mukaan ISI antoi CIA:lle 600-700 ihmistä vangittuina tai kuolleina".  Kaikkiaan Yhdysvallat oli tukenut Pakistania viimeisten kahdeksan vuoden aikana yli 15 miljardilla dollarilla. Lähteet: (MTV3.fi 16.11.2009, Los Angeles Times 16.11.2009)

ISI on pelätty voimatekijä, joka käyttää merkittävää valtaa Pakistanin sisällä. Se päättää käytännössä kenestä tulee armeijan ylipäällikkö tai maan presidentti. ISI perustettiin vuonna 1948 Intian ja Pakistanin vuonna 1947 käymän sodan jälkeen tehostamaan tiedustelutietojen vaihtoa puolustusvoimien päähaarojen välillä.

Nykyisin ISI vastaa koti- ja ulkomaan tiedustelusta (CIA-yhteistyö) sekä Pakistanin puolustusvoimien sisäisestä tiedustelutiedon koordinoinnista. Muita Pakistanin tiedustelupalveluja ovat sisäministeriön tiedustelupalvelu (IB) ja armeijan tiedustelupalvelu (MI).

* * *

Yhdysvallat vakoili Saksaa
Saksan mitta Yhdysvaltain vakoilutoimintaa kohtaan täyttyi kesäkuussa 2014. Saksan hallitus päätti purkaa monivuotisen sopimuksensa Verizon teleoperaattorin kanssa. Useille Saksan ministeriöille viestintäpalveluja tarjonneen teleoperaattori Verizonin epäiltiin luovuttaneen tietoja Yhdysvaltain viranomaisille.

Vain hieman tämän jälkeen Saksan ja Yhdysvaltain suhteet lämpenivät edelleen. Saksan poliisi pidätti tiedustelupalvelu BND:n 31-vuotiaan työntekijän, jota epäiltiin kaksoisagentiksi. BND:n työntekijän epäiltiin luovuttaneen tietoja Yhdysvalloille Saksan liittopäivien komiteasta, joka oli asetettu tutkimaan amerikkalaisten harjoittamaa tiedustelutoimintaa. Vakoilua ehti tapahtua kahden vuoden ajan.

BND:n työntekijä oli ehtinyt luovuttaa 218 muistitikulle tallennettua salaista asiakirjaa CIA:lle. Palkkioksi hän sai 25 000 euroa. Tapauksen paljastuttua Yhdysvaltojen suurlähetystön tiedustelukeskuksessa Berliinissä toiminut CIA:n tiedusteluvirkailija joutui poistumaan Saksasta.

Samaan aikaan tuli tietoon myös toinen vakoilutapaus, jossa Saksan armeijan upseerin epäiltiin luovuttaneen tietoja Yhdysvaltojen tiedusteluvirkailijalle. Saksan puolustusministeriö käynnisti sisäisen selvityksen asiasta. Saksan poliisin suorittamissa kotietsinnöissä Berliinin alueella ei tehty pidätyksiä.

Saksan liittokansleri Angela Merkel kertoi luottamuksensa Yhdysvaltoihin romahtaneen toistuvien vakoiluskandaalien johdosta. Merkel kertoi toivoneensa turhaan Yhdysvaltojen käyttäytymisen muuttumista. Voimakas reaktio oli Merkelille tyypillinen ”ystävien kesken ei vakoilla”. Samaan aikaan BND:n suorittama verkkovakoilu ja sen häikäilemättömyys hakee vertaistaan Euroopassa. Lähteet: (hs.fi 4.7.2014, yle.fi 4.7.201, ts.fi 9.7.2014, iltasanomat.fi 9.7.2014, 10.7.2014, 13.7.2014, aamulehti.fi 9.7.2014, mtv.fi 8,7,2014, 10.7.2014, bbc.com 5.7.2014)

CIA halusi kasvattaa miehittämättömien kauko-ohjattavien lentokoneiden laivuettaan
CIA:n johtaja David Petraeus teki vuonna 2012 Yhdysvaltain hallitukselle esityksen CIA:n miehittämättömien lentokoneiden laivueen kasvattamisesta merkittävästi, ainakin noin kymmenellä uudella koneella. CIA:n omien kauko-ohjattavien lentokoneiden lukumäärä on vaihdellut vuoden 2012 aikana 30-35 koneen välillä.

Hankinnan myötä CIA:n salaisten tukikohtien verkostoa tulisi laajentaa ja CIA:n rooli muuttuisi yhä enemmän puolisotilaalliseksi tiedusteluorganisaatioksi. CIA:n koneiden lisäksi Yhdysvaltain ilmavoimilla oli 246 miehittämätöntä kauko-ohjattavaa lentokonetta kuten Predatoria, Reaperia ja Global Hawkia. Näiden lisäksi Yhdysvaltain laivastolla ja merijalkaväellä oli satoja muita kauko-ohjattavia lentokoneita. Lähde: (washingtonpost.com 19.10.2012)

Kuuban vakoojaverkosto onnistui soluttautumaan CIA:n operatiiviseen ytimeen
Kuuba onnistui soluttamaan nelisenkymmentä kaksoisagenttia Yhdysvaltain eri tiedusteluorganisaatioihin. Tätä seikkaa pidetään ratkaisevana, jolla Fidel Castro onnistui välttämään CIA:n salamurhayritykset. Kuuban vakoojaverkoston paljasti kaksoisagentti Florentino Aspillaga, joka toimi 25 vuotta Kuuban agenttina ja loikkasi vuonna 1987 Yhdysvaltoihin paljastaen vakoiluverkoston. CIA:n ex-analyytikko

Brian Latell kertoi kirjassaan, että he olivat karkeasti aliarvioineet kuubalaiset ja heidän kykynsä organisoida maailmanluokan vakoiluoperaatiota. Latell kertoi myös, että Fidel Castro ja Kuuban tiedustelu olivat tietoisia, että John F. Kennedy oli tarkoitus ampua. Teon motiivina oli suojella Castroa. Lähde: (dailymail.co.uk 28.5.2012)

CIA hyllytti 11 agenttia seksiskandaalin vuoksi
CIA:n 12 agenttia ja 11 sotilasta vei hotellihuoneisiinsa 21 prostituoitua presidentti Barack Obaman Kolumbian valtiovierailun aikana. Yhdysvaltain puolustusministeriö poisti tutkinnan ajaksi kaikkien prostituutioon sekaantuneiden turvaluokitukset. Seksin ostaminen prostituoiduilta on Yhdysvalloissa sotilailta kielletty.

Tapauksen johdosta kahdeksan agenttia erotettiin tai joutui muutoin jättämään tehtävänsä (jäi eläkkeelle, irtisanottiin tai irtisanoutui itse). Tapaus paljastui, kun yhden agentin ja ”escort” naisen välille syntyi riita maksusta. Maksuksi oli edellisenä iltana sovittu noin 800 dollaria, mutta seuraavana aamuna agentti tarjosi naiselle vain 30 dollaria.

Riidan päätteeksi agentti poisti naisen Cartagenassa sijaitsevan Caribe-hotellin huoneesta, jonne agentit olivat majoittuneet. Nainen kutsui paikalle poliisit. Lopulta agentti suostui maksamaan naiselle 225 dollaria, jonka nainen joutui tilittämään parittajalleen. Tapauksen jälkeen CIA:n henkivartijoiden ohjeita täsmennettiin seuraavasti:

  • erotiikkabaareissa käynti kiellettiin
  • ulkomaalaisista henkilöistä hotellihuoneeseen saa päästää vain hotellin henkilökuntaa ja viranomaisia.
  • alkoholia saa nauttia kohtuullisesti vain työajan ulkopuolella
  • alkoholin käyttö on kielletty 10 tunnin ajan ennen työn alkamista
  • alkoholin käyttö on kokonaan kielletty siinä hotellissa, jossa suojeltava henkilö majoittuu.

Lähteet: (nytimes.com mtv3.fi 15.4.2012, 18.4.2012, yle.fi 28.4.2012)

CIA vaihtoi "ystävää" Libyassa
Human Rights Watch-järjestö löysi perjantaina 2.9.2011 Libyan tiedustelupalvelun päämajasta asiakirjoja, jotka paljastivat, että MI5:llä ja CIA:lla oli pitkä yhteistyösuhde Libyan tiedustelupalvelun kanssa. CIA oli Libyassa läsnä jo vuodesta 2004, jolloin se perusti pysyvän tiedusteluaseman Tripoliin.

CIA lennätti terroristiepäiltyjä Abdullah al-Snousin johtaman Libyan tiedustelupalvelun kuulusteluihin Tripoliin pahamaineiseen Abu Salim vankilaan, joissa käytettiin erittäin julmia menetelmiä. CIA antoi Libyan turvallisuuspalvelulle kysymyslistoja, joihin se halusi vangeilta vastauksia. Vankilennätyksillä CIA pyrki välttämään kidutussyytteiden tuomaa epämieluisaa julkisuutta.  CIA pyysi myös Libyan tiedustelupalvelua päästämään Yhdysvaltain edustajat kuulustelemaan useita Libyassa asuvia irakilaisia tiedemiehiä.

Asiakirjojen paljastamat tiedot vahvistivat CIA:n mainetta kameleonttina, eräänä kaikkien aikojen ristiriitaisimpana yhteistyökumppanina tiedustelun saralla, joka voi vaihtaa ystävää nopeammin, kuin kameleontti väriä.

Vuoden 2011 helmikuussa Pohjois-Afrikan levottomuudet levisivät Libyaan. Presidentti Barack Obama antoi hyväksynnän salaisen tuen antamisen Libyan kapinallisille. Libyan kansannousun alkuvaiheessa CIA lähetti agentteja tukemaan kapinallisia johtavaa Abdel-Hakim Belhajia. Vain hetkeä aiemmin se oli metsästänyt Libyan tiedustelupalvelun avulla Belhajin päätä al-Qaida yhteyksistä. Kansannousun alettua se ryhtyi tukemaan Gaddafia vastaan taistellutta Belhajia ja unohti al-Qaida yhteydet.

Lähetetyt CIA:n agentit olivat työskennelleet vakoojina CIA:n Tripolin tiedusteluasemalla. Agenttien tehtävänä oli kerätä tietoja ilmaiskujen kohteista, pitää yhteyttä kapinallisiin ja aseistaa heitä. Samaan aikaan USA:n armeija käytti Libyassa mm. U-2 ja Joint-STARS sekä miehittämättömiä Global Hawk tiedustelukoneita välittämään tietoja Libyan armeijan viestiliikenteestä ja maalien sijainneista. Ilmatiedustelua täydensivät USA:n erikoisjoukot, jotka etsivät, paikansivat ja osoittivat maaleja Libyan maaperällä. Lähteet: (nytimes.com 30.3.2011,wsj.com 2.9.2011, hs.fi 3.9.2011, uusisuomi.fi 3.9.2011, nelonen.fi 3.9.2011)

CIA_jäljitti_ilman_lupaa}CIA jäljitti terroristiyhteyksistä epäiltyjä ilman Ruotsin hallituksen lupaa
Ruotsin turvallisuuspoliisi Säpo paljasti amerikkalaisten peiteoperaation, joka rikkoi maiden välisiä sopimuksia. Peiteoperaatio tapahtui Ruotsin maaperällä vuonna 2009. Tapaus paljastui sattumalta Säpon agenttien jäljitettyä samoja terroristiyhteyksistä epäiltyjä henkilöitä kuin CIA. Säpo huomasi, että jäljityksessä oli mukana myös kolmas osapuoli. Kaksi amerikkalaista CIA:n agenttia johti salaa terrorismitutkimuksia Ruotsissa.

CIA rikkoi räikeästi useita Ruotsin ja Yhdysvaltojen välillä solmittuja sääntöjä ja sopimuksia esimerkiksi sitä, että nämä kaksi CIA:n agenttia jätettiin ilmoittamatta Ruotsin viranomaisille. Sääntönä on, että ystävällismielinen tiedusteluorganisaatio ilmoittaa maassa olevat agenttinsa turvallisuuspoliisille.

Yhdysvaltain suurlähetystöissä toimivat CIA-asemien päälliköt koordinoivat asemamaassa suoritettavia salaisia operaatioita (peitetoimintaa). Nopein tapa lopettaa käynnissä oleva vieraan valtion tiedustelupalvelun peiteoperaatio, on lähettää tiedustelusta vastaava päällikkö kotiin.

Yhdysvaltojen Tukholman suurlähetystön CIA aseman päällikkö toimi diplomaattistatuksella ja hänet tunnettiin peitenimellä "Charlie". Tapauksen paljastuttua säpon johtaja Anders Danielsson lähetti hänelle seuraavan viestin: "Emme halua nähdä teitä täällä enää."

Pian tämän jälkeen kaksi CIA:n agenttia poistuivat vähin äänin Ruotsista. ”Charlie” palasi Yhdysvaltoihin ja hänen tilalle suurlähetystöön tuli uusi päällikkö. Tällä järjestelyllä toiminta pääsi jatkumaan ”puhtaalta pöydältä”.

Sopimusten mukaan CIA:n olisi pitänyt toimia yhteistyössä Säpon kanssa, mutta kuten usein aiemminkin se operoi salassa kansallisilta turvallisuuspoliisiorganisaatioilta. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö CIA toimi vastaavalla tavalla myös Suomessa.

Vakoilua harjoittavat tiedusteluorganisaatiot ovat joskus haluttomia tekemään yhteistyötä asemamaan turvallisuuspoliisin kanssa (säpo, supo), koska niiden parlamentaarinen valvonta on läpinäkyvämpää kuin sotilastiedustelupalveluiden. Lähteet: (svd.se 22.5.2011, 23.5.2011, aftonbladet.se 23.5.2011, hs.fi 23.5.2011, yle.fi 23.5.2011)

CIA paljasti näkymättömän musteen reseptin
CIA paljasti lähes sata vuotta salassapidetyn näkymättömän musteen reseptin. Reseptin koostumus on kirjattu ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikaisiin asiakirjoihin. Huippusalaiseksi luokiteltu resepti julkistettiin 19.4.2011.

Reseptin salaaminen ei ollut perusteltua, koska näkymätön muste salaustekniikkana on saanut väistyä kehittyneempien salausteknologioiden tieltä. Näkymätöntä mustetta voitiin valmistaa siten, että ensin nenäliina tai huivi kastettiin liuokseen, joka koostuu nitraatista, soodasta ja tärkkelyksestä. Kastamisen jälkeen nenäliina tai huivi kuivattiin.

Näkymätöntä mustetta syntyi liottamalla kuivattua nenäliinaa tai huivia vedessä, jolloin kankaaseen sitoutuneet kemikaalit liukenivat veteen. Tämän jälkeen syntynyttä liuosta voitiin käyttää esimerkiksi mustetäytekynässä. Suositeltavampaa oli kuitenkin käyttää sulkakynää, koska liuoksella oli syövyttävä vaikutus mustetäytekynän teräskärkeen.

Liuoksella kirjoitettu teksti saatiin näkyviin kaliumjodaatin avulla. Kaliumjodaatti (KIO3) on ominaisuuksiltaan väritön ja hajuton neste, jota käytetään muun muassa analyyttisessa kemiassa reagenssina (kemiallisessa reaktiossa reagoiva liuos). Lähteet: (washingtonpost.com 19.4.2011, ibnlive.in.com 20.4.2011)

CIA:n agentti ampui Pakistanissa kaksi miestä
Amerikkalainen 36-vuotias CIA:n agentti Raymond Davis ampui puoliautomaattisella käsiaseella kaksi moottoripyörällä liikkunutta pakistanilaista miestä, jotka olivat pysäyttäneet hänet liikennevaloissa. Davis on entinen Yhdysvaltain armeijan erikoisjoukkojen sotilas ja oli Pakistanissa CIA:n tehtävissä.

Yhdysvallat vetosi tapauksen johdosta Pakistanin viranomaisiin toteamalla, että Davisilla oli Yhdysvaltain viranomaisena diplomaattinen koskemattomuus ja hän ampui miehet itsepuolustukseksi. Punjabin alueen oikeusministeri Rana Sanaullahin mukaan ampuminen ei ole diplomaatin työtä. Oikeusministerin mukaan Davis oli vakoilu- ja tarkkailutehtävissä. Pakistanin viranomaiset syyttivät Davisia murhasta. Heidän mukaan Davis liioitteli voimankäyttöä.

Davis oli ampunut kaikkiaan kymmenen laukausta. Hän oli mm. noussut autosta ja ampunut selkään miestä, joka yritti paeta paikalta. Pakistanissa murhasta seuraa elinikäinen vankeusrangaistus tai kuolemantuomio. Lähteet: (glopalpost.com 21.2.2011, washingtonpost.com 21.2.2011)

Amnesty International vaati Euroopan maita ottamaan vastuu CIA-yhteistyöstään
Amnesty vaati Euroopan maita kantamaan oma vastuunsa osallisuudestaan CIA:n laittomiin operaatioihin. Maanantaina 15.11.2010 julkaistussa raportissaan järjestö totesi useiden Euroopan maiden osallistuneen CIA:n salaisiin ohjelmiin.

Esimerkiksi Ruotsi luovutti kaksi egyptiläismiestä CIA:lle Egyptiin kuljetettaviksi. Miehiä kidutettiin vankeusaikana. Ruotsi myönsi kidutetuille korvauksia, muttei ole maksanut heidän kuntoutustaan. Useat Euroopan valtiot ovat luovuttaneet terrorismista epäiltyjä CIA:lle ja heitä on kidutettu salaisissa vankiloissa tai luovutettujen kotimaissa. Lähde: (iltalehti.fi 15.11.2010)

CIA suunnitteli Saddam Hussein saattamista kansan keskuudessa huonoon valoon
Vuonna 2003 CIA pohti erilaisia keinoja saattaa diktaattori Saddam Hussein huonoon valoon ja paheksunnan kohteeksi kansalaisten keskuudessa. Keinoksi valittiin homoseksuaaliksi leimaaminen tekaistun videon avulla, joka oli tarkoitus toimittaa kaikkien irakilaisten saataville.

Lopulta osoittautui, ettei CIA:n sisällä päästy yksimielisyyteen videon toteuttamisesta. The Washington Postin palveluksessa ollut kolumnisti Jeff Stein sai tietää oudoista hankkeista kahdelta CIA:n entiseltä virkamieheltä, joista toinen piti suunniteltuja toimia naurettavina. Lähde:( washingtonpost.com 25.5.2010)

CIA:n temppu- ja harhautusopas (C.I.A. Manual of Trickery and Deception)
Aikoinaan huippusalaiseksi luokiteltu 158 sivunen opas tuli vuonna 2009 myyntiin kirjakauppoihin. Oppaan on laatinut CIA:n tilauksesta huipputaikuri John Mulholland vuonna 1953. Hän sai oppaasta 3000 dollarin kirjoituspalkkion. CIA määräsi 1970-luvulla kaikki temppukirjat tuhottaviksi. Yksi kappale kuitenkin säästyi ja siitä otettiin näköispainos kaupalliseen levitykseen. Näköispainokseen lisättiin myös CIA:n nykyisen varajohtajan John McLaughlinin alkusanat.

Julkaisussa opastetaan CIA:n agenteille mm. MKULTRA-ohjelmaan liittyneiden lääkeaineiden annostelemisessa huomaamatta vastapuolen juomalasiin. Oppaassa käsitellään myös edustavasti erilaisten merkinaitosignaalien käyttöä.

Merkinantoina käytettiin mm. kengännauhojen erilaisia sidontatapoja. Tietyllä tavalla solmitut kengännauhat kertoivat yhdysmiehelle mm. "minulla on tietoa", ”seuraa minua" tai "mukanani on toinen henkilö".

Postipaketin tietynlainen teippaus- tai sidontatapa kertoi vastaanottajalle ennalta sovitun viestin. Samoin päällystakkiin ommellun napin kiinnitystavalla kyettiin ilmaisemaan ennalta sovittu viesti.

Oppaan lukija voi itse vetää johtopäätöksensä siitä, mikä merkitys ja rooli näillä tempuilla oli tiedustelutoiminnassa. Lähde: (BBC.com 26.11.2009)

MKULTRA-tutkimusohjelma
CIA:lle 1950- ja 1960-luvut olivat toiminnan vuosikymmeniä. CIA käynnisti tuolloin eräitä arkaluonteisia tutkimusohjelmia julkisuudelta salassa. Yksi koesarjoista liittyi mielenhallinnan tutkimukseen ja tunnettiin koodinimellä MKULTRA.

CIA huolestui kommunistien aivopesumenetelmistä. Korean sodan aikana huhtikuussa 1953 CIA:n johtaja Allen Dulles hyväksyi MKULTRA -ohjelman. Hankkeesta muodostui myöhemmin pahamaineinen, poikkeuksellinen ja epäinhimillinen tutkimusohjelma.

Tutkimusohjelma jatkui ainakin 1960-luvun lopulle. Silloisen CIA:n apulaisjohtajan paljastuksen mukaan tutkimusohjelmaan osallistui yli kolmekymmentä yliopistoa. Näiden lisäksi tutkimusohjelmaan sisältyi myös kemiallisten aineiden laajoja testauksia kansalaisilla.

Pahamaineisin MKULTRA -tutkimus koski LSD:n (lyseric acid diethylamide) vaikutuksia mielentilaan. CIA juonitteli huumeilla ja yritti manipuloida LSD:llä eräitä vihollismaiden päämiehiä. CIA:n suosikkikohde oli mm. Kuuban päämies Fidel Castro. Castro pyrittiin vaivuttamaan huumehorrokseen LSD:n avulla.

LSD nähtiin myös eräänä tapana "leikata kieli" vastapuolen sotavangiksi joutuneelta sotilaalta. Useat testit tehtiin LSD:llä tavanomaisissa sosiaalisissa tilanteissa edellä mainitussa oppaassa annettujen ohjeiden mukaan niin, että koehenkilöt saivat LSD:tä tietämättään mm. juoman mukana. Testeissä sattui myös kuoleman tapauksia.

Viisi vuotta myöhemmin kokeiden salaisuuksista perillä oleva CIA:n tarkastaja kirjoitti: "Varotoimien ei tule ainoastaan estää kokeiden paljastumista vihollisille, vaan myös salata nämä kokeet Amerikan kansalta. Tietovuoto epäeettisistä ja kielletyistä kokeista aiheuttaisi vakavia poliittisia ja diplomaattisia seurauksia".

Vuonna 1972 CIA tuhosi useimmat MKULTRA -kokeista kertovat asiakirjat. Jotain noista asiakirjoista kuitenkin säästyi historiantutkijoille ja päätyi lopulta julkisuuteen vuonna 1975. Amerikkalainen tutkiva journalisti H. P. Albarelli Jr. väitti löytäneensä todisteita CIA:n Ranskassa Pont-Saint-Espritin kylässä suorittamista mielenhallintakokeista 1950-luvulla. Mielenhallintakokeita suoritti tuolloin CIA ja Yhdysvaltain armeijan huippusalainen erikoisoperaatioiden osaston (SOD).

CIA käytti koehenkilöinä mm. kylän asukkaita ja amerikkalaissotilaita heidän tietämättään. LSD:tä ruiskutettiin ilmaan ja paikallisiin ruokatuotteisiin. Albarellin mukaan sveitsiläinen lääkevalmistaja Sandoz toimitti kokeisiin tarvittavan LSD:n. Kokeessa koehenkilöt altistuivat vakavaan vaaraan LSD:n aiheuttamien hallusinaatioiden johdosta. Lähde: (A Terrible Mistake: The Murder of Frank Olson and the CIA's Secret Cold War Experiences)

Case ”CIA laati tietoteoksen Suomen maastosta”
Yhdysvaltojen sotilasviranomaiset aloittivat jo 1950-luvulla maantieteellisten tietojen kokoamisen Suomesta. Suomalaiset viranomaiset auttoivat Yhdysvaltoja tietojen keräämisessä. Suomalaiset luovuttivat Yhdysvaltain sotilasviranomaisille tarkkoja karttatietoja ja ilmakuvia.

Tavoitteena oli kartoittaa Suomesta kaikki alueet, joista saattoi muodostua potentiaalisia sodankäyntipaikkoja. Vastapalvelukseksi Suomeen toimitettiin Yhdysvalloista valokuvapaperia. Suomi sai kahdeksan valokuvapaperia yhtä luovutettua karttaa vastaan. Tietojen keräämiseen osallistui myös maanmittaushallitus. Lähteet: (Kaleva 4.8.2008, HS.fi 4.8.2009)

1960-luvulla CIA kokosi alueista kattavan 556-sivuisen Gazetteer no.62 Finland -teoksen. Teoksen tiedot koostuivat mm. paikkakuntien topografioista ja koordinaateista. Kalevan artikkelin mukaan supo tiesi hankkeesta. CIA kokosi vastaavia tietoja myös muista maista. Lähteet: (Kaleva 2.8.2009, Savon-Sanomat 2.8.2009, MTV3.fi 2.8.2009, YLE.fi 2.8.2009)

Tiedontarve ei ole poistunut. Vastaavia tietoja kerätään nykyisin pääsääntöisesti vakoilusatelliittien avulla. Yksityiskohtaisia tietoja mm. piirustuksia tärkeistä rakennuksista ja rakenteista hankitaan edelleen myös perinteisin menetelmin.

Case ”CIA:n uskotaan painostaneen Ruotsin valtiojohtoa terroristeiksi epäiltyjen karkotuspäätöksessä”
Ruotsi karkotti kaksi terroristeiksi epäiltyä egyptiläistä miestä. Karkotus tehtiin CIA:n agenttien avustuksella. Entisen Ruotsin ulkoministerin Anna Lindhin lehdistösihteeri Eva Franchell paljasti kirjassaan, että myös entinen pääministeri Persson ja oikeusministeri Bodström tiesivät CIA:n osuudesta tapahtumiin.

Paljastuksen seurauksena molemmat joutuivat toistamiseen selvittämään asioiden kulkua perustuslakivaliokunnalle. Aikoinaan molemmat kertoivat perustuslakivaliokunnalle, etteivät tienneet mitään CIA-agenttien osuudesta karkotukseen. Ruotsi ja erityisesti säpo joutui voimakkaan arvostelun kohteeksi tapahtuman johdosta, koska molemmat karkotetut henkilöt joutuivat kotimaassaan kidutuksen kohteiksi. Lähteet: (HS.fi 19.1.2009, Iltalehti 19.1.2009)

Tapahtumien kulku
Joulukuussa 2001 Ruotsin poliisi pidätti Ahmed Agiza ja Muhammad al-Zery nimiset egyptiläiset miehet, jotka olivat hakeneet turvapaikkaa Ruotsista. Ruotsin poliisi kuljetti heidät autolla Bromman lentokentälle, jossa kaksi naamioitunutta CIA:n agenttia leikkasi molemmilta miehiltä veitsellä vaatteet päältä, työnsi perä-aukkoihin huumaavat peräpuikot, puki haalareihin ja laittoi käsirautoihin. Ruotsin poliisi seurasi tilannetta sivusta ja kommunikoi CIA:n agenttien kanssa käsimerkein.

Miehet siirrettiin N379P-tunnuksella varustettuun CIA:n Gulfstream Aerospace G-V -lentokoneeseen, joka oli laskeutunut vain vajaa tuntia aiemmin Bromman lentokentälle. Brommasta kone nousi kello 21.47 viisi tuntia kestävälle lennolle Egyptiin. Egyptissä CIA pahoinpiteli ja kidutti miehiä mm. Sähköiskuilla. Ruotsin hallitus maksoi vuonna 2008 Muhammad al-Zerylle 500 000 dollaria vahingonkorvauksena ja tarjosi hoitoa kidutuksen aiheuttamiin vammoihin.

CIA:lle pääsy Norjan kansalaisten välitystietoihin
Ruotsin television uutisten mukaan Norja ja Yhdysvallat ovat neuvotelleet sopimuksen, joka avaa CIA:lle pääsyn norjalaisten henkilötietoihin. Sopimuksen perusteella CIA ja muut amerikkalaiset tiedusteluorganisaatiot saavat haltuunsa norjalaisten sähköpostiosoitteet, matkustushistorian, kännykkänumerot sekä heidän internet selailusta jo kerätyn ja tulevaisuudessa kerättävän tiedon. Norjan tietosuojaviraston johtaja Georg Apenes kuvasi amerikkalaisten tiedonjanoa kyltymättömäksi. Lähde: (SVT.se 17.10.2008)

Back to content | Back to main menu