Sisältöön

CIA - SecMeter

Ohita valikko
Ohita valikko

CIA

Yritysturvallisuus > Tiedustelupalvelut > USA
CIA



Presidentti Truman allekirjoitti kansallisen turvallisuuslain, joka johti CIA:n perustamiseen 18. syyskuuta 1947. CIA on Yhdysvaltain suurin tiedusteluvirasto, jonka toiminta keskittyy ulkomaille. Organisaatiosta käytetään yleisesti nimitystä ”Yhtiö”. Virastolla ei ole pidätysoikeuksia. CIA:n johtajan nimittää presidentti, mutta ehdokkaan on saatava kongressin hyväksyntä ennen virkaanastumista.
Ennen toista maailmansotaa Yhdysvaltojen ulkoministeriö, liittovaltion poliisi (FBI) ja asevoimat keräsivät tiedustelutietoa ilman keskitettyä ohjausta tai koordinointia. Ensimmäinen keskitetty tiedustelupalvelu Yhdysvaltain historiassa oli Office of Strategic Services (OSS), joka perustettiin vuonna 1942. OSS keskittyi sotilasvakoiluun ja toimi aina toisen maailmansodan loppuun asti vuoteen 1945.

Sodan päätyttyä presidentti Harry S. Truman lakkautti OSS:n yhdessä useiden muiden sodanaikaisten virastojen kanssa. Hänen määräyksestään osa OSS:n toiminnoista siirrettiin uuteen väliaikaiseen yksikköön nimeltä Strategic Services Unit (SSU), jonka tehtävänä oli ylläpitää tiedustelutoimintaa ympäri maailmaa siihen asti, kunnes pysyvämpi ratkaisu saataisiin luotua.

Vuoden 1946 alussa SSU:n tehtävät siirrettiin juuri perustetulle Central Intelligence Groupille (CIG). Toisin kuin edeltäjänsä, CIG sai oikeudet suorittaa itsenäistä tiedustelutiedon keruuta ja analysointia, eikä sen rooli rajoittunut vain eri virastojen tiedustelutoiminnan koordinointiin.

Presidentti Truman tunnisti pian tarpeen luoda pysyvä ja täysin toimiva sodanjälkeinen tiedusteluorganisaatio. Hän allekirjoitti kansallisen turvallisuuden lain (National Security Act) 18. syyskuuta 1947, mikä johti Central Intelligence Agencyn (CIA) perustamiseen. Jo tuolloin esitettiin huolia siitä, että uuden viraston toiminta saattaisi olla ristiriidassa demokraattisten periaatteiden kanssa.

CIA:n toiminta sai lopullisen lainsäädännöllisen perustansa, kun CIA-laki (Central Intelligence Agency Act) hyväksyttiin kongressissa 27. toukokuuta 1949. Laki antoi virastolle laajat valtuudet operoida ulkomailla.

Vuonna 2004 Yhdysvaltojen tiedustelujärjestelmä päätettiin uudistaa. Osana uudistusta perustettiin 21. huhtikuuta 2005 Director of National Intelligence (DNI) -virka, eli kansallisen tiedustelun johtaja. Tätä ennen tiedusteluyhteisön johdossa oli CIA:n johtaja (Director of Central Intelligence, DCI). Presidentti George W. Bush nimitti 17. helmikuuta 2005 Irakin Yhdysvaltain suurlähettilään John D. Negroponten historian ensimmäiseksi DNI:ksi. Senaatti vahvisti nimityksen 21. huhtikuuta 2005.

DNI:n johtajat

  1. John Negroponte 21.4.2005-13. 2.2007
  2. Mike McConnell 13.2.2007-27.1.2009
  3. Dennis C. Blair 29.1.2009-28.5.2010
  4. David Gompert 28. 5.2010-5.8.2010
  5. James R. Clapper 5.8.2010-20.1.2017
  6. Mike Dempsey 20.1.2017-16.3.2017
  7. Dan Coats 16.3.2017-15.8.2019
  8. Joseph Maguire 16.8.2019-20.2.2020
  9. Richard Grenell 20.2.2020-26.5.2020
  10. John Ratcliffe 26.5.2021-20.1.2021
  11. Lora Shiao 20.1.2021-21.1.2021
  12. Avril Haines 21.1.2021 -

Presidentti Barack Obama nimitti keskiviikkona 12.6.2013 CIA:n historian ensimmäisen naispuolisen varajohtajan. Tehtävään nimitettiin Avril Haines. Hän työskenteli aiemmin Valkoisen talon lakineuvojana. Avril Haines eteni myöhemmin 21.1.2021 DNI:n pääjohtajaksi.

Yhdysvaltain tiedusteluyhteisön kokonaisjohtamisessa on nähty ongelmia. Eri lähteissä on toistuvasti kiinnitetty huomiota DCI:n ja puolustusministerin väliseen vallan ja vastuun tarkkaan rajaukseen. Ne olivat vielä 2016 epämääräisiä ja huonosti määriteltyjä, vaikka käytännössä yhteistyö sujuikin tyydyttävästi.

CIA:n johtajat

  1. Roscoe Henry Hillenkoetter 1947-1950
  2. Walter Bedell Smith 1950-1953
  3. Allen Dulles 1953-1961
  4. John Alexander McCone 1961-1965
  5. Richard McGarrah Helms 1966-1973
  6. William Egan Colby 1973-1976
  7. George Herbert Walker Bush 1976-1977
  8. Stansfield M. Turner 1977-1981
  9. William Joseph Casey 1981-1987
  10. William Hedgcock Webster 1987-1991
  11. Robert Michael Gates 1991-1993
  12. Robert James Woolsey, Jr. 1993-1995
  13. John Mark Deutch 1995-1996
  14. George John Tenet 1977-2004
  15. Porter Johnston Goss 2004-2005
  16. Michael Hayden 2006-2009
  17. Leon Panetta 2009-2011
  18. David Petraeus 2011-2012
  19. Michael Morell 2012-2013
  20. John Brennan 2013-2017
  21. Mike Pompeo 2017-2018
  22. Gina Haspel 2018-2021
  23. David Cohen 2021-2021
  24. William J. Burns 2021 - 2025
  25. John L. Ratcliffe 2025 -

CIA:n toiminnan historiaa ja toimintatapoja
CIA:n historia muistuttaa monien muiden suurvaltojen ulkomaantiedustelupalveluiden kehitystä. Siihen sisältyy julmia operaatioita, vääristeltyjä analyysejä ja vakavia ristiriitaisuuksia. CIA:n menneisyyteen kuuluu sekä epäonnistuneita operaatioita että huomattavia tiedustelumenestyksiä. Koko 1990-luvun ajan CIA:ta koettelivat vakoiluskandaalit ja epäonnistuneet henkilövalinnat.

Kylmän sodan aikana CIA:n toiminta painottui kommunismin torjuntaan Euroopassa. Virasto organisoi ja rahoitti antikommunistisia liikkeitä pyrkien hillitsemään Neuvostoliiton vaikutusvallan leviämistä. Yhtenä osana tätä toimintaa oli Radio Free Europe, jonka suunnittelu alkoi vuonna 1948 ja joka aloitti lähetyksensä vuonna 1950.

CIA käytti Suomea tiedustelutoimintansa tukialueena Neuvostoliittoa vastaan. Kylmän sodan aikana Suomeen lähetettiin nuoria vaihto-oppilaita, joista osa toimi tiedustelutehtävissä. 2000-luvun alussa nämä henkilöt vierailivat edelleen Suomessa ylläpitääkseen kielitaitoaan ja sosiaalisia suhteitaan.

1960-luvulla CIA sijoitti Suomeen pakettiautoon rakennetun liikkuvan kuunteluaseman, jonka avulla se tallensi Neuvostoliiton luoteisten radioasemien viestiliikennettä CIA:n vakoilulentojen aikana. Lentojen aikana kerättiin tietoa muun muassa Tallinnan alueen valvontatutkista ja kuvattiin tutka-asemia. Kuunteluasema, joka tunnettiin nimellä VA POINT, sijaitsi pääkaupunkiseudulla ja tuki tiedusteluoperaatiota.

CIA:n vakoilulentojen reitti kulki Pohjois-Atlantilta Norjan ja Ruotsin kautta Suomen ilmatilaan Oulun pohjoispuolelta, edelleen Rovaniemen eteläpuolelta Imatran pohjoispuolelle ja lopuksi Suomenlahdelle Virolahden suuntaan. Lennot suoritettiin Lockheed A-12 -koneilla, joiden siviiliversiot olivat vakoilukäytössä. Sotilasversio tunnettiin nimellä SR-71.

Yksi CIA:n päätavoitteista oli kerätä tietoa Neuvostoliiton ilmapuolustuksen kyvykkyydestä, erityisesti sodan ajan tutkien paljastussignaaleista. CIA julkaisi asiasta yksityiskohtaisen asiakirjan OXCART Reconnaissance of Tallinn Sites Freedom of Information Act -sivustollaan.

CIA ei ole kuitenkaan onnistunut ennustamaan kaikkia merkittäviä geopoliittisia muutoksia. Esimerkkeinä voidaan mainita Neuvostoliiton hajoaminen, Afganistanin sodan kehitys, terrorismin nousu ja Ukrainan kriisi. Ilkka Salmi, EU:n tiedusteluanalyysikeskuksen johtaja, totesi Ylen haastattelussa, että Ukrainan kriisi vuonna 2014 yllätti myös CIA:n. Lähde: (Yle.fi 18.3.2014)

Kylmän sodan aikana CIA yritti useaan otteeseen vaihtaa vallan Kuubassa. Virasto käytti kaikkia mahdollisia keinoja tavoitteen saavuttamiseksi, mukaan lukien Fidel Castron murhayritykset, joita on raportoitu olleen 638. Yksi tunnetuimmista suunnitelmista oli räjähtävän sikarin ujuttaminen Castron käyttöön.

Vuonna 2001 CIA perusti Eurooppaan 12 peiteyritystä, kuten investointipankkeja ja konsulttiyhtiöitä, joiden kautta se yritti soluttautua islamistisiin verkostoihin. Operaatio epäonnistui, sillä liikemaailmalla ei ollut käytännön yhteyksiä al-Qaidaan. Vain kaksi näistä peiteyrityksistä jäi toimintaan. Lähde: (Savon Sanomat 17.2.2008)

Samana vuonna CIA ilmoitti Iranin kehittävän ydinasetta. Vuonna 2006 YK:n entinen asetarkastaja David Albright arvioi, että Iran voisi rakentaa ydinaseen vuoteen 2009 mennessä. Ydinpommien kuljettamiseen valittuihin kohteisiinsa Iran oli jo testannut Shahab-3-ohjuksiaan.

USA puolestaan arvioi tavoitteen olevan mahdollinen vuoteen 2010 mennessä. Iranin ydinaseohjelman pysäyttäminen on edelleen CIA:n ja sen liittolaisten keskeinen tavoite. Israel ja Yhdysvallat pyrkivät tuhoamaan Iranin ydinaselaitokoset vuonna 2025 suoritetussa aseellisessa hyökkäyksessä. CIA:n asiantuntijoiden mukaan Iran ei ollut kuitenkaan toistaiseksi valmistanut ydinasetta.

Yksi CIA:n suurimmista vahvuuksista on sen globaali salakuuntelukyky. Esimerkiksi kurdijohtaja Abdullah Öcalanin pidätys Keniassa vuonna 1999 onnistui, koska CIA kykeni salakuuntelemaan hänen puheluitaan Kreikan suurlähetystöstä käsin. CIA:n taktiikkaan kuuluu usein etujen tarjoaminen tai kohdevaltion painostaminen kaupallis-taloudellisilla menetysten uhilla.

CIA:n resurssit ja yksityistäminen
Vuonna 2013 CIA:n budjetti oli noin 14,7 miljardia dollaria (vuonna 1994 noin 4,8 miljardia). Salaisiin puolisotilaallisiin operaatioihin kului noin 2,6 miljardia dollaria. Väärien henkilöllisyyksien turvin ulkomailla työskentelevien osuus budjetista oli 68,6 miljoonaa dollaria. NSA:n CLANSIG-ohjelmaan, joka keskittyi vastapuolen viestinnän sieppaamiseen, käytettiin 1,7 miljardia dollaria (n. 12 % budjetista).

Tiedustelutoiminnan ulkoistaminen alkoi kiihtyä syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskujen jälkeen. Arviolta 27 % tiedustelun ydintoiminnoista oli siirretty yksityisille yrityksille. Vuonna 2008 yksityisellä sektorilla työskenteli noin 36 000 henkilöä CIA:n ja muiden tiedustelulaitosten toimeksiannosta. Arviolta noin neljännes Yhdysvaltain diplomaateista teki yhteistyötä CIA:n kanssa. Lähde: (cryptome.org)

Ulkoistaminen on herättänyt huolta luotettavuudesta ja kustannuksista. Lahjakkaimmat virkamiehet siirtyvät usein yksityiselle sektorille parempien palkkojen vuoksi. Toisaalta yksityiset toimijat mahdollistavat tehokkaan resurssien käytön lyhytaikaisissa operaatioissa.

CIA:n vakituisen työntekijän vuosipalkka on keskimäärin 125 000 dollaria, kun taas yksityisen yrityksen palkkaama vastaava asiantuntija saa noin 207 000 dollaria vuodessa.

Yksityisyritysten tehtävistä noin 27 % liittyi tiedusteluoperaatioihin, 22 % tietotekniikkaan ja 19 % analyysitoimintaan. Kun mukaan lasketaan myös tukitehtävät (kuten IT, turvallisuus ja logistiikka), yksityisten yritysten osuus koko työvoimasta on jopa 70 %. (Lähde: Los Angeles Times, 28.8.2008)

CIA:n rekrytointi ja henkilöstörakenne
CIA:n budjetti oli vuonna 2013 noin 14.7 miljardia dollaria (vuosi 1994 noin 4,8 miljardia dollaria). Vuonna 2013 CIA:n palveluksessa oli 22 206 henkilöä. CIA käytti salaisiin puolisotilaallisiin operaatioihin lähinnä Pakistanissa, Afganistanissa, Iranissa, Jemenissä ja Afrikassa noin 2,6 miljardia dollaria. Ulkomailla väärien henkilöllisyyksien peitteellä työskentelevien henkilöiden toimintaan kului 68,6 miljoonaa dollaria.

CIA:n budjetista 1,7 miljardia dollaria (noin 12 %) hupeni NSA:n CLANSIG-nimellä tunnetun vastapuolen radio- ja puhelinviestinnän sieppaamiseen tarkoitetun ohjelman kehittämiseen.

USA:n tiedusteluvirastot ovat ulkoistaneet 27 % tiedustelun ydintoiminnoista (vakoojien työstä). Riippuvuus yksityisten yritysten palveluista sai alkunsa syyskuun 11. päivän 2001 terrori-iskujen jälkeen. Yksityisiltä yrityksiltä ostettujen palveluiden osuus on yli neljäsosa kaikista Yhdysvaltain vakoiluoperaatioista. Yksityiset yritykset suorittavat tiedustelutehtäviä sujuvasti mm. Afganistanissa ja Irakissa.

Vuonna 2008 CIA ja muut tiedusteluvirastot työllistivät noin 36.000 yksityisen palvelusektorin henkilöä. Ulkoisen työvoiman määrä on pysynyt suuruusluokaltaan samanlaisena vuodesta 2001. Arvioiden mukaan noin neljännes (noin 5500 henkilöä) Yhdysvaltain diplomaattikunnasta toimii tavalla tai toisella CIA:n kanssa. Lähde: (cryptome.com)

USA:n tiedusteluyhteisö on ollut kehityksestä huolissaan, koska riippuvuus ulkoisten yritysten palveluista on ollut kasvussa ja toisaalta tilapäistyövoiman luotettavuus muodostaa merkittävän huolenaiheen. Eläkkeellä olevan entisen kansallisen tiedustelun johtajan amiraali Dennis Blairin mukaan vuonna 2009 tiedustelubudjetti oli 75 miljardia dollaria.

Vakoilua harjoittavien tiedusteluvirastojen kustannusosuus kokonaisbudjetista oli noin 43 miljardia dollaria. Ulkoisten yritysten käyttöä on moitittu tiedustelun kustannuksia lisäävänä, koska lahjakkaimmat ja kokeneimmat tiedusteluvirkamiehet siirtyvät yksityisiin yrityksiin parempien palkkojen perässä. Toisaalta on todettu, että yksityiset yritykset auttavat kustannustenhallinnassa, koska ammattitaitoisia henkilöitä on mahdollisuus palkata helpommin lyhytkestoisiin operaatioihin.

Tiedusteluviraston palveluksessa olevan "vakoojan" palkkakustannus on noin 125.000 dollaria vuodessa. Vastaavasti yksityisen yrityksen palveluksessa oleva työntekijä saa palkkaa noin 207.000 dollaria vuodessa.

Yksityisille yhteistyöyrityksille annetuista tehtävistä 27 % on koostunut tiedusteluoperaatioista, 19 % tietojen analysoinnista ja 22 % on suorittanut tietoverkkoihin ja tietotekniikkaan liittyviä tehtäviä.

Näihin lukuihin ei sisälly vakoilusatelliittien ja atk-laitteiden parissa toimivien yritysten henkilöstö, eikä kahvilatoiminnan tai turvallisuusvartioinnin henkilöstö. Mikäli mukaan lasketaan myös tiedustelun ydintoimintojen ulkopuoliset tehtävät, nousee yksityisten yritysten osuus noin 70 % koko työvoimasta. Lähde: (Los Angeles Times 28.8.2008)

Vuonna 2009 CIA:n agenteista 13 prosenttia puhui vieraita kieliä ja 22 prosenttia kuului vähemmistöihin. CIA halusi rekrytoida lisää vieraita kieliä puhuvia agentteja keskeisille toiminta-alueilleen. Tarvetta oli erityisesti arabian, venäjän, korean, pashtun ja urdun kielen osaajille.

Vaatimuksena oli myös Yhdysvaltain kansalaisuus. Rekrytointikanavina CIA käytti mm. internetin sosiaalisia yhteisöpalveluita kuten YouTubea, MySpacea ja Facebookia. Muita CIA:n käyttämiä medioita olivat mm. rekrytointisivu Career Builder, Washington Post ja The Economist. Lähde: (Times Online 31.3.2009)

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama määräsi kidutukset ja salaiset vankilat lopetettaviksi
Irakin sotaan liittyvät salaiset vankilat, vankien kidutukset ja vankikuljetukset, joista osa tapahtui Euroopan ilmatilassa jäävät syvinä arpina CIA:n historiaan. Kuljetuksissa CIA käytti mm. oman lentoyhtiönsä Premier Executive Transportin kalustoa. EU katsoi raportissaan, että vankikuljetuksissa oli nähtävästi loukattu perustavia eurooppalaisia sekä kansainvälisiä oikeuksia. Lähde: (EU P6 TA-PROV(2005)0529)

Yhdysvaltain presidentti Barack Obama antoi 9.1.2009 CIA:n uudelle tulevalle johtajalle Panettalle ja kansallisen tiedustelutoiminnan johtoon nimetylle amiraali Dennisille käskyn olla turvautumatta kidutukseen terroriepäiltyjen kuulusteluissa. Yhdysvaltain armeija oli jo aiemmin syyskuussa 2008 kieltänyt hukuttamisen jäljittelyn ja seitsemän muuta kidutukseksi luokiteltavan kuulustelutekniikan käytön.

Virallisesti presidentti Barack Obama allekirjoitti määräyksen 22.1.2009. Presidentti määräsi myös CIA:n sulkemaan kaikki salaiset vankilansa ja kielsi CIA:ta perustamasta vastaavanlaisia laitoksia tulevaisuudessa. Presidentti Barack Obaman mukaan kidutuksesta luopumisen jälkeenkin voidaan tiedustelutietoa hankkia tehokkaasti. Eurooppaan sijoitetuissa vankiloissa säilytettiin CIA:n kaikkein tärkeimmiksi luokittelemia vankeja.

CIA ei ole itse paljastanut salaisten vankiloidensa sijaintia. Euroopan maissa salaisia vankiloita on epäilty olleen ainakin Puolassa, Romaniassa ja Liettuassa Vilnan lähistöllä. Lähde: (ABC-News 20.8.2009). CIA:n salaisena pitämässä sisäisessä tutkimusraportissa todistetaan, että CIA:n kuulustelijat käyttivät vankiloissa karkeita ja kiellettyjä kuulustelumetodeja mm. valeteloitusta. Läheet: HS.fi 22.8.2009, YLE.fi 22.8.2009, MTV3.fi 22.8.2009.

Liettuan parlamentti julkaisi parlamentin puolustusvaliokunnan tutkimuksen tuloksen, jonka mukaan CIA:lla oli Liettuassa kaksi salaista vankilaa. Ensimmäinen vankila avattiin vuonna 2002 ja toinen 2004. CIA oli perustanut vankilat yhteistyössä Liettuan tiedustelupalvelun kanssa.

Liettuaan laskeutui 2003 – 2006 välisenä aikana kuusi CIA:n lentoa. Liettuan rajaviranomaisilla ei ollut oikeutta tarkistaa koneita. Selvityksen mukaan viranomaisille ei kerrottu asiasta, eikä asialla ollut poliittista hyväksyntää. Ensimmäisessä selvityksessä ei löytynyt todisteita pidätyskeskuksen olemassaolosta. Lähteet: (US.fi 22.12.2009, HS.fi 22.12.2009)

CIA:n Liettuaan rekisteröity sateenvarjo-organisaatio Elite LLC osti vuonna 2004 liettualaisen ratsastuskoulun ja kahvilan ja kätki tiloihin salaisen pidätyskeskuksen. Vankilassa säilytettiin ja kuulusteltiin terrorismista epäiltyjä henkilöitä. Paksujen betoniseinien ympäröimässä tilassa käytettiin kuulustelumetodeina kidutusta eri muodoissa, kuten valvottamista.

ABS Newsin julkaiseman uutisen lähteinä olivat nimettömänä esiintyneet liettualaisviranomaiset ja entinen amerikkalainen tiedustelu-upseeri. Lähteiden mukaan ratsastuskoululla ja vilnalaisessa kahvilassa kuulusteltiin samaan aikaan jopa kahdeksaa al-Qaida -yhteyksistä epäiltyä henkilöä. Lähteet: (ABC New 18.11.2009, HS.fi 19.11.2009)

Yhdysvaltalainen ihmisoikeusjärjestö Open Society Foundations julkaisi vuonna 2013 laajan 216-sivuisen raportin CIA:n salaisista vankilennoista. Lentojen järjestelyihin tavalla tai toisella liittyi 54 valtiota. Raportin mukaan Suomi olisi myös antanut luvan lentokentän käyttöön. Lähde: (Globalizing Torture: CIA Secret Detention and Extraordinary Rendition, ISBN 978-1-936133-75-1, New York 2013)

Suomen ulkoministeriön nollatutkimus
Suomen ulkoministeriö tutki vuonna 2011 kaikkiaan 150 epäilyttävän lennon tiedot vuosilta 2001 – 2006. Ulkoministeriön mukaan yhtä lentoa lukuun ottamatta kaikki olivat siviililentoja. Epäilyksen alaiseksi jäänyt kone oli N733MA, jolle pääesikunta oli myöntänyt luvan välilaskuun Helsingin lentokentälle 18.12.2002. Koneen ilmoitettiin olevan matkalla Kirgisiasta Islantiin.

Suomeen Helsinki-Vantaan lentokentälle vankeja kuljettanut Herkules-kone teki tunnin mittaisen välilaskun toukokuussa 2003. Kone oli ilmoitettu Yhdysvaltain suurlähetystön rahtilennoksi. Suomen ulkoministeriö ei saanut pyynnöstä huolimatta Yhdysvalloilta suoraa vastausta lentokuljetuksen luonteesta.

Liettuan hallituksen selvityksen mukaan kone N733MA oli laskeutunut Helsingin lentokentälle myös 25.11.2006. Kone oli tulossa Portugalista ja tehnyt välilaskun myös Liettuassa. Amnesty International kertoi puolestaan, että sillä oli todisteet kaikkiaan 12 CIA:n Helsinkiin suuntautuneesta vankilennosta.

Suomalainen YK:n ihmisoikeusasiantuntija osallistui CIA:n pidätyskeskuksia koskevaan selvitykseen
Presidentti Barack Obaman määräyksen jälkeen YK päätti tehdä selvityksen CIA:n käyttämistä salaisista pidätyskeskuksista. Asiaa selvittämään nimettiin kaksi YK:n ihmisoikeusraportoijaa, joista toinen oli suomalainen Martin Scheinin. Hän luonnehti pidätyskeskuksia "yhdeksi kauhistuttavimmista käytännöistä", jotka tulivat käyttöön vuoden 2001 syyskuun terrori-iskujen jälkeen. Lähteet: (HS.fi 10.3.2009, Kaleva 10.3.2009, Pohjalainen 10.3.2009)

Wikileaksin julkaisemat cablegate-raportit paljastavat, että Yhdysvallat painosti useita maita ottamaan vastaan Guantánamon vankeja. Yhdysvallat pidätti Afganistanissa 17 uiguuria epäiltynä terrorismista. Kiinan diplomaatit Helsingissä varoittivat suomalaisia ottamasta uiguureja vastaan. Toimenpide olisi vahingoittanut Kiinan ja Suomen kahdenvälisiä suhteita.

Kidutusmenetelmien käyttö aiheutti myös CIA:n kuulustelijoille traumoja
CIA käytti kidutukseksi luokiteltavia kuulustelumenetelmiä päällikkövirkailijoidensa määräyksestä. Kuulustelijat pitivät esimerkiksi valehukuttamista hyväksyttävänä, koska CIA:n psykologi sanoi niin. Kidutukset kuten esimerkiksi valehukuttamiset eivät tuottaneet toivottua tulosta. Kovia menetelmiä painostettiin käyttämään, vaikka kuulustelijat olivat varmoja, ettei kiduttamisella saada enää uutta tietoa.

YK:n ihmisoikeusraportoija Manfred Nowakin mukaan Yhdysvallat rikkoo kansainvälistä oikeutta, jos se ei aseta CIA:n työntekijöitä syytteeseen kidutuksesta. Nowak viittasi Yhdysvaltain presidentin Barack Obaman lausuntoon, jonka mukaan kovista kuulustelumenetelmistä ei nosteta syytteitä tekijöitä vastaan. Presidentti Obaman mukaan CIA:n kuulustelijat noudattivat vain presidentti George W. Bushin ohjeita. Lähteet: (MTV3 18.4.2009, Ilta-Sanomat 18.4.2008, Whasington Post 18.4.2009)

CIA:n lääkärit osallistuivat kuulusteluihin ja kidutukseen
Punainen Risti tuomitsi CIA:n lääkärien toiminnan lääkärinetiikan vastaisena. Punaisen Ristin raportin mukaan CIA:n lääkärit tallensivat kuulusteltavien elintoimintoihin liittyviä tietoja kidutusten yhteydessä. American Medical Associationin mukaan lääkäreiden osallistuminen kuulusteluihin ja kidutukseen on vastoin keskeisiä eettisiä arvoja. CIA:n tavoitteena oli yhdessä lääkäreiden kanssa kehittää tehokkaita kuulustelumenetelmiä.

Esimerkiksi vesikidutusmenetelmien (hukuttaminen) yhteydessä kerättiin tietoja vangin veren happipitoisuudesta, josta nähtiin missä vaiheessa vanki oli kuolemassa hapenpuutteeseen. Kuulusteltavien fysiologisia tietoja kerättiin myös esimerkiksi kasvoon lyöntien, huputetun pään jyskytyksen seinää vasten, ahtaaseen laatikkoon tai kylmään huoneeseen sulkemisen sekä nukkumisen estämisen yhteydessä. Lähde: (The Guardian 2.9.2009)

CIA halusi kasvattaa miehittämättömien kauko-ohjattavien lentokoneiden laivuettaan
CIA:n johtaja David Petraeus teki vuonna 2012 Yhdysvaltain hallitukselle esityksen CIA:n miehittämättömien lentokoneiden laivueen kasvattamisesta merkittävästi, ainakin noin kymmenellä uudella koneella. CIA:n omien kauko-ohjattavien lentokoneiden lukumäärä on vaihdellut vuoden 2012 aikana 30-35 koneen välillä.

Hankinnan myötä CIA:n salaisten tukikohtien verkostoa tulisi laajentaa ja CIA:n rooli muuttuisi yhä enemmän puolisotilaalliseksi tiedusteluorganisaatioksi. CIA:n koneiden lisäksi Yhdysvaltain ilmavoimilla oli 246 miehittämätöntä kauko-ohjattavaa lentokonetta kuten Predatoria, Reaperia ja Global Hawkia. Näiden lisäksi Yhdysvaltain laivastolla ja merijalkaväellä oli satoja muita kauko-ohjattavia lentokoneita. Lähde: (washingtonpost.com 19.10.2012)

CIA hyllytti 11 agenttia seksiskandaalin vuoksi
CIA:n 12 agenttia ja 11 sotilasta vei hotellihuoneisiinsa 21 prostituoitua presidentti Barack Obaman Kolumbian valtiovierailun aikana. Yhdysvaltain puolustusministeriö poisti tutkinnan ajaksi kaikkien prostituutioon sekaantuneiden turvaluokitukset. Seksin ostaminen prostituoiduilta on Yhdysvalloissa sotilailta kielletty.

Tapauksen johdosta kahdeksan agenttia erotettiin tai joutui muutoin jättämään tehtävänsä (jäi eläkkeelle, irtisanottiin tai irtisanoutui itse). Tapaus paljastui, kun yhden agentin ja ”escort” naisen välille syntyi riita maksusta. Maksuksi oli edellisenä iltana sovittu noin 800 dollaria, mutta seuraavana aamuna agentti tarjosi naiselle vain 30 dollaria.

Riidan päätteeksi agentti poisti naisen Cartagenassa sijaitsevan Caribe-hotellin huoneesta, jonne agentit olivat majoittuneet. Nainen kutsui paikalle poliisit. Lopulta agentti suostui maksamaan naiselle 225 dollaria, jonka nainen joutui tilittämään parittajalleen. Tapauksen jälkeen CIA:n henkivartijoiden ohjeita täsmennettiin seuraavasti:

  • erotiikkabaareissa käynti kiellettiin
  • ulkomaalaisista henkilöistä hotellihuoneeseen saa päästää vain hotellin henkilökuntaa ja viranomaisia.
  • alkoholia saa nauttia kohtuullisesti vain työajan ulkopuolella
  • alkoholin käyttö on kielletty 10 tunnin ajan ennen työn alkamista
  • alkoholin käyttö on kokonaan kielletty siinä hotellissa, jossa suojeltava henkilö majoittuu.

Lähteet: (nytimes.com 15.4.2012, mtv.fi 18.4.2012, yle.fi 28.4.2012)

CIA vaihtoi "ystävää" Libyassa
Human Rights Watch-järjestö löysi perjantaina 2.9.2011 Libyan tiedustelupalvelun päämajasta asiakirjoja, jotka paljastivat, että MI5:llä ja CIA:lla oli pitkä yhteistyösuhde Libyan tiedustelupalvelun kanssa. CIA oli Libyassa läsnä jo vuodesta 2004, jolloin se perusti pysyvän tiedusteluaseman Tripoliin.

CIA lennätti terroristiepäiltyjä Abdullah al-Snousin johtaman Libyan tiedustelupalvelun kuulusteluihin Tripoliin pahamaineiseen Abu Salim vankilaan, joissa käytettiin erittäin julmia menetelmiä. CIA antoi Libyan turvallisuuspalvelulle kysymyslistoja, joihin se halusi vangeilta vastauksia. Vankilennätyksillä CIA pyrki välttämään kidutussyytteiden tuomaa epämieluisaa julkisuutta.  CIA pyysi myös Libyan tiedustelupalvelua päästämään Yhdysvaltain edustajat kuulustelemaan useita Libyassa asuvia irakilaisia tiedemiehiä.

Asiakirjojen paljastamat tiedot vahvistivat CIA:n mainetta kameleonttina, eräänä kaikkien aikojen ristiriitaisimpana yhteistyökumppanina tiedustelun saralla, joka voi vaihtaa ystävää nopeammin, kuin kameleontti väriä.

Vuoden 2011 helmikuussa Pohjois-Afrikan levottomuudet levisivät Libyaan. Presidentti Barack Obama antoi hyväksynnän salaisen tuen antamisen Libyan kapinallisille. Libyan kansannousun alkuvaiheessa CIA lähetti agentteja tukemaan kapinallisia johtavaa Abdel-Hakim Belhajia. Vain hetkeä aiemmin se oli metsästänyt Libyan tiedustelupalvelun avulla Belhajin päätä al-Qaida yhteyksistä. Kansannousun alettua se ryhtyi tukemaan Gaddafia vastaan taistellutta Belhajia ja unohti al-Qaida yhteydet.

Lähetetyt CIA:n agentit olivat työskennelleet vakoojina CIA:n Tripolin tiedusteluasemalla. Agenttien tehtävänä oli kerätä tietoja ilmaiskujen kohteista, pitää yhteyttä kapinallisiin ja aseistaa heitä. Samaan aikaan USA:n armeija käytti Libyassa mm. U-2 ja Joint-STARS sekä miehittämättömiä Global Hawk tiedustelukoneita välittämään tietoja Libyan armeijan viestiliikenteestä ja maalien sijainneista. Ilmatiedustelua täydensivät USA:n erikoisjoukot, jotka etsivät, paikansivat ja osoittivat maaleja Libyan maaperällä. Lähteet: (nytimes.com 30.3.2011, wsj.com 2.9.2011, hs.fi 3.9.2011, uusisuomi.fi 3.9.2011, nelonen.fi 3.9.2011)

CIA jäljitti terroristiyhteyksistä epäiltyjä ilman Ruotsin hallituksen lupaa
Ruotsin turvallisuuspoliisi säpo paljasti amerikkalaisten peiteoperaation, joka rikkoi maiden välisiä sopimuksia. Peiteoperaatio tapahtui Ruotsin maaperällä vuonna 2009. Tapaus paljastui sattumalta säpon agenttien jäljitettyä samoja terroristiyhteyksistä epäiltyjä henkilöitä kuin CIA. Säpo huomasi, että jäljityksessä oli mukana myös kolmas osapuoli. Kaksi amerikkalaista CIA:n agenttia johti salaa terrorismitutkimuksia Ruotsissa.

CIA rikkoi räikeästi useita Ruotsin ja Yhdysvaltojen välillä solmittuja sääntöjä ja sopimuksia esimerkiksi sitä, että nämä kaksi CIA:n agenttia jätettiin ilmoittamatta Ruotsin viranomaisille. Sääntönä on, että ystävällismielinen tiedusteluorganisaatio ilmoittaa maassa olevat agenttinsa turvallisuuspoliisille.

Yhdysvaltain suurlähetystöissä toimivat CIA-asemien päälliköt koordinoivat asemamaassa suoritettavia salaisia operaatioita (peitetoimintaa). Nopein tapa lopettaa käynnissä oleva vieraan valtion tiedustelupalvelun peiteoperaatio, on lähettää tiedustelusta vastaava päällikkö kotiin.

Yhdysvaltojen Tukholman suurlähetystön CIA:n aseman päällikkö toimi diplomaattistatuksella ja hänet tunnettiin peitenimellä "Charlie". Tapauksen paljastuttua säpon johtaja Anders Danielsson lähetti hänelle seuraavan viestin: "Emme halua nähdä teitä täällä enää."

Pian tämän jälkeen kaksi CIA:n agenttia poistuivat vähin äänin Ruotsista. ”Charlie” palasi Yhdysvaltoihin ja hänen tilalle suurlähetystöön tuli uusi päällikkö. Tällä järjestelyllä toiminta pääsi jatkumaan ”puhtaalta pöydältä”.

Sopimusten mukaan CIA:n olisi pitänyt toimia yhteistyössä säpon kanssa, mutta kuten usein aiemminkin se operoi salassa kansallisilta turvallisuuspoliisiorganisaatioilta. Ei ole epäilystäkään siitä, etteikö CIA toimi vastaavalla tavalla myös Suomessa.

Vakoilua harjoittavat tiedusteluorganisaatiot ovat joskus haluttomia tekemään yhteistyötä asemamaan turvallisuuspoliisin kanssa (säpo, supo), koska niiden parlamentaarinen valvonta on läpinäkyvämpää kuin sotilastiedustelupalveluiden. Lähteet: (svd.se 22.5.2011, 23.5.2011, aftonbladet.se 23.5.2011, hs.fi 23.5.2011, yle.fi 23.5.2011)

CIA paljasti näkymättömän musteen reseptin
CIA paljasti lähes sata vuotta salassa pidetyn näkymättömän musteen reseptin. Reseptin koostumus on kirjattu ensimmäisen maailmansodan (1914-1918) aikaisiin asiakirjoihin. Huippusalaiseksi luokiteltu resepti julkistettiin 19.4.2011.

Reseptin salaaminen ei ollut perusteltua, koska näkymätön muste salaustekniikkana on saanut väistyä kehittyneempien salausteknologioiden tieltä. Näkymätöntä mustetta voitiin valmistaa siten, että ensin nenäliina tai huivi kastettiin liuokseen, joka koostuu nitraatista, soodasta ja tärkkelyksestä. Kastamisen jälkeen nenäliina tai huivi kuivattiin.

Näkymätöntä mustetta syntyi liottamalla kuivattua nenäliinaa tai huivia vedessä, jolloin kankaaseen sitoutuneet kemikaalit liukenivat veteen. Tämän jälkeen syntynyttä liuosta voitiin käyttää esimerkiksi mustetäytekynässä. Suositeltavampaa oli kuitenkin käyttää sulkakynää, koska liuoksella oli syövyttävä vaikutus mustetäytekynän teräskärkeen.

Liuoksella kirjoitettu teksti saatiin näkyviin kaliumjodaatin avulla. Kaliumjodaatti (KIO3) on ominaisuuksiltaan väritön ja hajuton neste, jota käytetään muun muassa analyyttisessa kemiassa reagenssina (kemiallisessa reaktiossa reagoiva liuos). Lähteet: (washingtonpost.com 19.4.2011, ibnlive.in.com 20.4.2011)

Amnesty International vaati Euroopan maita ottamaan vastuu CIA-yhteistyöstään
Amnesty vaati Euroopan maita kantamaan oma vastuunsa osallisuudestaan CIA:n laittomiin operaatioihin. Maanantaina 15.11.2010 julkaistussa raportissaan järjestö totesi useiden Euroopan maiden osallistuneen CIA:n salaisiin ohjelmiin.

Esimerkiksi Ruotsi luovutti kaksi egyptiläismiestä CIA:lle Egyptiin kuljetettaviksi. Miehiä kidutettiin vankeusaikana. Ruotsi myönsi kidutetuille korvauksia, muttei ole maksanut heidän kuntoutustaan. Useat Euroopan valtiot ovat luovuttaneet terrorismista epäiltyjä CIA:lle ja heitä on kidutettu salaisissa vankiloissa tai luovutettujen kotimaissa. Lähde: (iltalehti.fi 15.11.2010)

CIA:n temppu- ja harhautusopas (C.I.A. Manual of Trickery and Deception)
Aikoinaan huippusalaiseksi luokiteltu 158 sivunen opas tuli vuonna 2009 myyntiin kirjakauppoihin. Oppaan on laatinut CIA:n tilauksesta huipputaikuri John Mulholland vuonna 1953. Hän sai oppaasta 3000 dollarin kirjoituspalkkion. CIA määräsi 1970-luvulla kaikki temppukirjat tuhottaviksi. Yksi kappale kuitenkin säästyi ja siitä otettiin näköispainos kaupalliseen levitykseen. Näköispainokseen lisättiin myös CIA:n nykyisen varajohtajan John McLaughlinin alkusanat.

Julkaisussa opastetaan CIA:n agenteille mm. MKULTRA-ohjelmaan liittyneiden lääkeaineiden annostelemisessa huomaamatta vastapuolen juomalasiin. Oppaassa käsitellään myös edustavasti erilaisten merkinaitosignaalien käyttöä.

Merkinantoina käytettiin mm. kengännauhojen erilaisia sidontatapoja. Tietyllä tavalla solmitut kengännauhat kertoivat yhdysmiehelle mm. "minulla on tietoa", ”seuraa minua" tai "mukanani on toinen henkilö".

Postipaketin tietynlainen teippaus- tai sidontatapa kertoi vastaanottajalle ennalta sovitun viestin. Samoin päällystakkiin ommellun napin kiinnitystavalla kyettiin ilmaisemaan ennalta sovittu viesti.

Oppaan lukija voi itse vetää johtopäätöksensä siitä, mikä merkitys ja rooli näillä tempuilla oli tiedustelutoiminnassa. Lähde: (BBC.com 26.11.2009)

MKULTRA-tutkimusohjelma
CIA:lle 1950- ja 1960-luvut olivat toiminnan vuosikymmeniä. CIA käynnisti tuolloin eräitä arkaluonteisia tutkimusohjelmia julkisuudelta salassa. Yksi koesarjoista liittyi mielenhallinnan tutkimukseen ja tunnettiin koodinimellä MKULTRA.

CIA huolestui kommunistien aivopesumenetelmistä. Korean sodan aikana huhtikuussa 1953 CIA:n johtaja Allen Dulles hyväksyi MKULTRA -ohjelman. Hankkeesta muodostui myöhemmin pahamaineinen, poikkeuksellinen ja epäinhimillinen tutkimusohjelma.

Tutkimusohjelma jatkui ainakin 1960-luvun lopulle. Silloisen CIA:n apulaisjohtajan paljastuksen mukaan tutkimusohjelmaan osallistui yli kolmekymmentä yliopistoa. Näiden lisäksi tutkimusohjelmaan sisältyi myös kemiallisten aineiden laajoja testauksia kansalaisilla.

Pahamaineisin MKULTRA -tutkimus koski LSD:n (lyseric acid diethylamide) vaikutuksia mielentilaan. CIA juonitteli huumeilla ja yritti manipuloida LSD:llä eräitä vihollismaiden päämiehiä. CIA:n suosikkikohde oli mm. Kuuban päämies Fidel Castro. Castro pyrittiin vaivuttamaan huumehorrokseen LSD:n avulla.

LSD nähtiin myös eräänä tapana "leikata kieli" vastapuolen sotavangiksi joutuneelta sotilaalta. Useat testit tehtiin LSD:llä tavanomaisissa sosiaalisissa tilanteissa edellä mainitussa oppaassa annettujen ohjeiden mukaan niin, että koehenkilöt saivat LSD:tä tietämättään mm. juoman mukana. Testeissä sattui myös kuoleman tapauksia.

Viisi vuotta myöhemmin kokeiden salaisuuksista perillä oleva CIA:n tarkastaja kirjoitti: "Varotoimien ei tule ainoastaan estää kokeiden paljastumista vihollisille, vaan myös salata nämä kokeet Amerikan kansalta. Tietovuoto epäeettisistä ja kielletyistä kokeista aiheuttaisi vakavia poliittisia ja diplomaattisia seurauksia".

Vuonna 1972 CIA tuhosi useimmat MKULTRA -kokeista kertovat asiakirjat. Jotain noista asiakirjoista kuitenkin säästyi historiantutkijoille ja päätyi lopulta julkisuuteen vuonna 1975. Amerikkalainen tutkiva journalisti H. P. Albarelli Jr. väitti löytäneensä todisteita CIA:n Ranskassa Pont-Saint-Espritin kylässä suorittamista mielenhallintakokeista 1950-luvulla. Mielenhallintakokeita suoritti tuolloin CIA ja Yhdysvaltain armeijan huippusalainen erikoisoperaatioiden osaston (SOD).

CIA käytti koehenkilöinä mm. kylän asukkaita ja amerikkalaissotilaita heidän tietämättään. LSD:tä ruiskutettiin ilmaan ja paikallisiin ruokatuotteisiin. Albarellin mukaan sveitsiläinen lääkevalmistaja Sandoz toimitti kokeisiin tarvittavan LSD:n. Kokeessa koehenkilöt altistuivat vakavaan vaaraan LSD:n aiheuttamien hallusinaatioiden johdosta. Lähde: (A Terrible Mistake: The Murder of Frank Olson and the CIA's Secret Cold War Experiences)
Ohita valikko
Sääntö nro 2
Valvontaa ei voi korvata luottamuksella.

Sääntö nro 3
Riittävän isolla vasaralla voi rikkoa mitä tahansa.

Sääntö nro 4
Jonkun pitää aina johtaa.


Sääntö nro 5
Delegoimalla ei voi välttää vastuuta.

Sääntö nro 1
Yritysturvallisuuden on palveltava toimintojen tavoitteita.
Takaisin sisältöön