VALHEENPALJASTUS (muistijälkitutkimus)

Italialainen lääkäri ja kriminologi Cesare Lombroso (1835 - 1909) käytti ensimmäisenä konetta stressin oireiden paljastamiseen. Lombroso tunnetaan erityisesti rikollisuuden syitä ja luonnetta koskevista julkaisuistaan. Hänen mielestään rikollisuus oli synnynnäistä.

Valheenpaljastuksessa on lähtökohtana tilanne, jossa tutkijoilla on hallussaan sellaista tietoa, joka tutkijoiden lisäksi voi olla ainoastaan syyllisen tiedossa. Valheenpaljastuksen näyttöarvo perustuu siihen, että vain syyllisen elintoiminnoissa voi ilmetä tiettyjä emotionaaliseen stressiin liittyviä fysiologisia muutoksia.

Nykyisin kaupoista on ostettavissa esimerkiksi puhelinkojeeseen liitettäviä valheenpaljastuskojeita, jotka kertovat valehteleeko puhelimessa oleva henkilö vai puhuuko hän totta. Vastaavia kojeita voidaan liittää myös fakseihin.

Asiantuntijat kiistelevät edelleen valheenpaljastuskokeen luotettavuudesta. Tästä huolimatta lähes kaikkien valtioiden poliisiorganisaatioilla on käytössään valheenpaljastuslaitteet.

Polygrafi-menetelmä perustuu valehtelevan ihmisen kokemaan emotionaaliseen stressiin ja sen aiheuttamiin fysiologisiin muutoksiin elintoiminnoissa. Herkkä laite rekisteröi sähköisen aivotoiminnan (EEG), ihon sähkönjohtokyvyn (EMG), verenpaineen, hengityksen ja valtimotiheyden muutokset, päähän, kaulaan ja sormeen asennettavien anturien avulla.

Fysiologiset muutokset voidaan tunnistaa jokainen erikseen herkän piirturin piirtämistä käyristä.

Valheenpaljastustuotteilla on laajat siviili- ja viranomaismarkkinat. Tuotevalikoima on kattava ja tarjoten valheenpaljastusratkaisuja myös kirjoitetun tiedon osalta. Esimerkiksi faksista voidaan nykyisin paljastaa valheelliset kohdat. Menetelmät ovat kuitenkin laadullisesti kyseenalaisia.

Internetistä voi kuka tahansa ostaa esimerkiksi hyvin menestyneen Truster-nimisten tietokoneohjelman, joka liitetään puhelinpäätteeseen. Ohjelma kertoo milloin henkilö valehtelee. Tietokoneohjelma perustuu jo 1960-luvulla kehitettyyn PSE- menetelmään (psychologigal stress evaluation), jolla mitataan ihmisen äänestä korkeuden muutoksia sekä värähdyksiä, jotka liittyvät hermostumiseen ja tunnetilojen vaihteluun.

Ohjelman käyttö edellyttää, että tietokoneohjelmaan on tallennettu soittavan henkilön totuuskäyrä, aivan kuten polygrafiassa. Tekniikkaa ei käytetä esitutkinnassa missään päin maailmaa, sen epäluotettavuuden takia. Menetelmä perustuu vain yhden tekijän mittaamiseen.

Polygrafi-menetelmässä valheenpaljastuskokeeseen alistetulle henkilölle tehdään aluksi aivan tavanomaisia kysymyksiä ja sen jälkeen kuulustelukysymyksiä. Käyriä vertaillaan keskenään. Jos käyrissä on selviä eroavaisuuksia, on henkilö valehdellut. Tavanomaiset kysymykset ovat totuuksia, jolloin henkilön ei tarvitse pelätä tai valehdella. Kysymysten tuloksena saadaan totuuskäyrät. Kuulustelukysymyksien osalta saadaan totuus- ja valhekäyriä. Valhekäyriä ovat ne, jotka poikkeavat totuuskäyristä.


Tavanomaisia kysymyksiä:



Kuulustelukysymyksiä:



Valheenpaljastuskoetta on mahdollista huiputtaa ennakoivilla harjoituksilla, jotka edistävät psyykeen ja kehon reaktioiden hallintaa. Koehenkilö voi mitätöidä valheenpaljastuskokeen tulokset nauttimalla keskushermostoon vaikuttavia lääkeaineita tai säätelemällä lihasjännitystä, hengitysrytmiä, äänenpainoa jne.

Koe soveltuu parhaiten henkilölle, joka haluaa osallistua vapaaehtoisesti kokeeseen hankkiakseen lisänäyttöä syyttömyyteensä. Uuden sukupolven valheenpaljastuslaitteet mittaavat aivotoimintaa EKG:n avulla, jolloin valheenpaljastus muuttuu muistijälkitutkimukseksi.


Henkilökunnan luotettavuuden testaaminen

Ulkomaiset tutkimukset ja selvitykset osoittavat, että pääasiallisin syy organisaatioista tapahtuviin tietovuotoihin on henkilökunnan epälojaalisuus, ei niinkään tahattomat virheet. Epälojaalisuus ei ole kuitenkaan ainoa syy. Henkilökunnan ajattelemattomuus, huolimattomuus ja välinpitämättömyys voi myös johtaa tietovuotoihin.

Tietovuotojen aiheuttamat taloudelliset menetykset ja kilpailun kiristyminen ovat johtaneet maailmalla valheenpaljastustestien käyttöönoton yleistymiseen. Suomessa testien käyttö rekrytointien yhteydessä ei ole mahdollista.

Valheenpaljastustestiin liittyvistä ongelmista huolimatta eräät ulkomailla toimivat organisaatiot käyttävät valheenpaljastustestiä avainhenkilöstön rekrytoinnin yhteydessä. Testistä on muodostunut osa rekrytointiprosessia, niissä tapauksissa, joissa valittavalta henkilöltä edellytetään rehellisyyttä ja lojaalisuutta.

Valheenpaljastustesti voidaan tehdä ainoastaan rekrytoitavan henkilön suostumuksella. Testin avulla ei tutkita henkilön yksityisyyteen liittyviä asioita. Niitä ei myöskään luovuteta rekrytoivalle organisaatiolle.

Testikysymykset laaditaan asiantuntijoiden toimesta siten, että organisaation yksilölliset tarpeet tulevat huomioiduiksi. Kysymyksillä voidaan tutkia mm. henkilön rehellisyyttä, yhteyksiä alamaailmaan, aiempiin työpaikkoihin liittyviä tilanteita, alkoholin ja huumeiden käyttöä sekä lojaalisuutta.

Yhdysvaltain ydintutkimuslaitosten huippusalaisten tehtävien parissa työskentelee noin 2 % tutkimuslaitosten henkilöstöstä. Nämä työntekijät on alistettu valheenpaljastustesteihin. Testistä kieltäytyvä ei pääse huippusalaisiksi luokiteltuihin tehtäviin ministeriössä.


Totuusseerumi

Totuusseerumin tutkimus lähti käyntiin 1950 -luvulla. Yhdysvaltain ilmavoimilla oli tarkoituksena kehittää aine, jonka avulla pilotteja voitiin opettaa vastustamaan aivopesua. Kokeilut aloitettiin huumeilla (alkoholilla, amfetamiinilla, barbituraateilla, heroiinilla). Englantilaiset testasivat mm. lysergihapon dietyyliamidilla (LSD). Huumeiden käytöstä ei saatu kuitenkaan hyviä kokemuksia. Koehenkilöt valehtelivat vain entistä taitavammin. Myöhemmin natriumpentotaali (barbituraatti) vakiinnutti asemansa totuusseerumina.

Natriumpentotaali aiheuttaa sekavuustilan, jolloin kuulusteltavaa voidaan käsitellä miten tahansa. Sekavuustila saadaan aikaan antamalla kuulusteltavalle niin suuri annos natriumpentotaalia, että kuulusteltava menettää tajuntansa. Tämän jälkeen annetaan piristävää ainetta, jolloin kuulusteltava saadaan hieman virkoamaan ja vastaamaan kysymyksiin mitään salaamatta.

Totuusseerumin avulla kuulustellut henkilöt ovat olemukseltaan sekavia ja rasittuneita. Kansainvälisistä sopimuksista huolimatta ihmisoikeusjärjestöt ovat rekisteröineet totuusseerumin avulla kuulusteltuja henkilöitä valitettavan monessa sivistysvaltiossa.

Vuorokausia kestävissä pidätyksissä kuulusteltava saattaa turvautua myös rauhoittaviin lääkeaineisiin, jolloin sekavuustila lisääntyy entisestään. Tilanteet ovat aika ajoin johtaneet kuulusteltavan kuolemaan.